keskiviikko 29. syyskuuta 2010

Lisää tuunailuja

Kaikenlaiset rasiat ja pikkulaatikostot ovat heikkouteni ja tämän ostin kesällä antiikkikaupasta ja lienee hyvin vanha jo tekotavasta päätellen. Laatikosto oli puunvärinen ja nuppeja oli vain pari jälellä. Samanlaisia luisia nuppeja löysin Billnäsin rakennusapteekista, mutta kymmenen nuppia olisi maksanut jo maltaita, joten värkkäsin ihan omat korupiikeistä ja särmikkäistä lasihelmistä, kyllä kelpaavat minulle ja tarvikkeet löytyivät omista varastoista. Lisäilin myös muutaman raaputuskuvan, mutta vielä en ole varma pidänkö ne vai poistanko.



Kun näin tämän taulun kirppiksellä, niin tiesin heti, että se lähtee mukaani. Tosin se ei näyttänyt silloin ihan samalta. Kullanväriset kehykset retkottivat melkein irti ja kuvan sisäkehys oli rikki ja ruman harmaa. Mutta tuo itse kuva on niin kaunis!!

Tarvittiin siis maalia, hiomapaperia, vasara ja nauloja, liimaa ja tässä lopputulos. Tykkään kovasti!


Kaksi puista kynttilälampettia saivat uuden värin. Näitähän tarvitaan paljon, kun syksyn pimeys on edessä. Eivätkä lampetit olleet hinnalla pilatut, euron kappale.
Näistä kuvista on vaikea päätellä tavaroiden todellista kokoa, kun ei ole mitään vertailukohtaa. Laatikosto on pieni, noin 32cm korkea, kun taas taulu on aika suuri, 54x43cm. Lampettiin sopii parhaiten aika lyhyt kynttilä.

Kiitos taas käynnistänne ja mukavaa viikkoa!

maanantai 27. syyskuuta 2010

Viimeaikojen tuunailuja

Kuka ostaisi näin kaamea pallin?? Muistelen tuollaisia olleen ainakin 60-luvulla eikä tosiaan sytytä.
No, minähän sen kuitenkin korjasin talteen huutokaupasta huimalla viidellä eurolla ja mietin, josko siitä vielä saisi jotain tuunailtua. Kangaskin oli jo puhki kulunut, joten mitään ei turhaan säästelty.


Tällainen vanerilaatikko löytyi kankaiden ja pehmusteiden alta.


 Tässäpä sitten lopputulos.

Vanerilaatikko on maalattu ja kannessa on uudet pehmusteet ja uusi päällinen. Tai ei niin kovinkaan uusi, koska kangas on hyvin vanhasta pellavaliinasta ja pitsiliina on kirpparilta löydetty, kuten myös tuo vanha nappi. Noita nappeja löysinkin oikein ison läjän edulliseen hintaan. Juuri noita nappeja etsin ja avot! kerran ne ilmestyivät eteeni. Alareunan pitsi on kuitenkin uustuotantoa, koska tähän en raaskinut käyttää mitään vanhoja käsinvirkattuja. Laatikon alla on muuten pyörät, jotka eivät varmaankaan ole alkuperäiset, mutta ainakin toistaiseksi saavat olla.


Vanhat vaneriset matkalaukut ovat keräilytavaraa eikä niitä tietenkään pitäisi maalata. Maalaamattomana se onkin lojunut pitkän tovin ilman käyttöä ja nyt tartuin pensseliin. Sisälle ajattelin säilöä valokuvia. Siis niitä, joita en oikein koskaan saa mihinkään järjestykseen. Ehkä sitten eläkkeellä ;) eli siihen on ikuisuus.


Edellisen matkalaukun tekstin tein leimasimilla ja leimavärillä, jotka ostin Clas Ohlsonilta ja ne oli pakattu kivaan puurasiaan, joka sekin sai väriä ja tekstin.


Taas yksi peili lisää ja sekin oli aika kaamea alunperin, väriltään musta ja kirkkaanpunaisia pompuloita. Lisäkoristeeksi peili sai pienen kruunun (raaputuskuva). Peilien kuvaaminen on aina niin hankalaa, ettei sieltä näkyisi jotain epämääräistä tai pahimmillaan oma naama.
Tällaista tänään ja tuunauskohteet jatkuvat....

sunnuntai 19. syyskuuta 2010

Kesän satoa ja ruokaremonttia

Syksy alkaa saapua puutarhaan ja varmaan jo voisi siellä käydä hieman siivoamassa. Jotain sain talteenkin, vaikka oma viljelyni on vielä hyvin kokeellista ja pienimuotoista. Tärkeä pointti on kuitenkin se, että se on luomutuotantoa ilman myrkkyjä ja lisäaineita.

Minttu kasvoi hurjasti ja sitä sain vähän talvenkin varalle talteen. Kuivasin lehdet ja tuota kuivattua minttua olen jo käyttänyt mm. smoothien joukkoon. Antaa mukavan piristävän maun. Siitä saa myös hyvänmakuista teetä ja sopiihan minttu myös moniin ruokiin.

Myös tilliä tuli runsaasti ja sitä olen käytön ohella sekä pakastanut että kuivannut.


Yllättävän hyvin kasvoivat kaksi paprikantaintanikin, kiitos lämpimän kesän. Lopuksi nostin paprikat sisälle, jotta saivat kauniin punaisen värin. Kaikki on jo popsittu ja hyviä olivat.

Porkkanat kasvoivat mukavasti ja nekin on jo syöty ja hyvältä maistuivat nekin.

Ensi vuonna taas uudestaan ja hiukan viisaampana ja kokeneempana.


Mitähän näissä sitten on?

Toissapäivänä tein investoinnin ja ostin mehulingon ja tänään sen kokosin ja tein ensimmäiset kokeilut. Lääkepullossa on ihan itse puristettua porkkanamehua ja kannussa myös itsepuristettua appelsiinimehua, nam.
Todella hyvänmakuisia ja taatusti terveellistä.
Kaupasta olen joskus ostanut porkkanamehua, mutta en yhtään tykännyt mausta, mutta tässäpä on oikein hyvä pehmeä maku ja vitamiineja vaikka kuinka paljon. Tätä aion juoda päivittäin pienen annoksen. Niin, voisihan niitä porkkanoita rouskuttaa porkkanoinakin, mutta meikäläiseltä se ei onnistu, joten mehu on hyvä vaihtoehto ja aika helppokin.
Kaupan appelsiinimehutkin saavat jäädä tästä lähin sinne kaupan hyllyyn. Suurimmassa osassa ns. tuoremehuja on hurjat määrät lisäaineita ja vaikka mehu olisi ihan 100% täysmehua ilman lisäaineita, niin se on tehty tiivisteestä, joka saattaa olla lähes vuodenkin vanhaa. Ainoat aidot  vastapuristetut tuotteet löytyvät Brämhultsilta ja ne todella maistuvatkin aidoilta. Brämhults on Ruotsin Boråsissa sijaitseva tehdas, joka itse tuo appelsiininsa ja puristaa ne itse ja toimittaa kauppoihin nopealla aikataululla, joten mehu on aidosti tuoretta. Mutta sen voi tehdä itsekin. 
Lisää ruokaan liittyviä juttuja on tulossa.....

Kannu on muuten vanha Aino Aallon kannu ja on perintöä isoäidiltäni. Pullon löysin kirpparilta ja heti se pääsi tärkeään käyttöön.

Syksyisin terveisin





sunnuntai 12. syyskuuta 2010

Ruusunmarjoja ja kukkia

Ruusunmarjat ovat niin kauniita, että ne oli ihan pakko ikuistaa kuvaan.

Päivälenkki Roopen kanssa siis tuli tehtyä, vaikka ensin sadepisarat yrittivät meitä karkottaa takaisin sisälle. Onneksi sade lakkasi ja saimme tehtyä kunnon lenkin ja samalla poimin tulevaa kranssia varten ruusunmarjoja. Niitä oli aivan valtavasti eikä missään huomannut vaikka pussillisen poimin. Näitähän voisi käyttää muutenkin ihan ravinnoksi, mutta silloin ne pitää poimia jostain muualta kuin tienviereltä.
Samalla poimin kimpun olisikohan jotain kärsämöitä. Ripustin kimpun jo ylösalaisin kuivamaan ja kunhan on kuivunut, niin kukat pääsevät maljakkoon.Viime vuonnakin samoja kukkia kuivasin ja ihan kaunis kimppu ilahdutti koko talven. Luonnosta löytää paljon kaikkea kaunista, mitä voi käyttää koristeluun. Vielä pitäisi hakea ainakin sammalta ja puolukanvarpuja ulkokukka-asetelmiin, mutta vielä ehtii :)

Ja taas uusi peili

Meillähän näitä peilejä riittää vaikka jokaisen kaapin ja piirongin päälle. Mutta kun taas näen jonkin vanhan ihanan peilin, niin pakko se on ostaa. Vielä parempi, jos peili on jo vähän kulahtanut ja patinoitunut, kuten tämä ja vanhoissa peilipinnoissa on sitä jotakin, mitää uusissa ei ole, ihanaa väreilyä.

Tämänkertainen ostos onkin aika pienen kokoinen. Alkuperäisenä värinä oli musta/kulta, eikä se oikein omaa silmääni miellyttänyt, vaikka kehykset olivat oikein hyvässä kunnossa. Aikani emminkin, voinko niitä ollenkaan maalata ja syy on tässä:


Kun purin peilin puhdistusta varten, sisäpahvista löytyi oheinen teksti. Ehkäpä tämä ei niin kovin vanha peili olekaan. Vai onko sittenkin?
Käänsin pahvin ympäri...


Peili varmaan jo luokitellaan antiikiksi, koska on yli sata vuotta vanha, huh...

No, maalasin kuitenkin, koska muuten se olisi lähtenyt uudelleen kiertoon. Varmaan on arvokkaampi, kuin se kymmenen euroa, jonka siitä maksoin, mutta eihän näitä voiton vuoksi osteta, joten maalisuti viuhahti ja tykkään kovasti lopputuloksesta.
Maalasin siis valkoisella, mutta samantien pyyhin pinnan rievulla, jolloin sain kauniin mustan kohokuvion pysymään näkyvissä.
Nyt vaan miettimään peilille sopivaa paikkaa :)

Mukavaa sunnuntaita!

Roope-koira tuossa vieressä jo odottelee lenkille pääsyä. Otan pienen pussin mukaan, johon matkalta kerään punaisia ruusunmarjoja. Niitä tuolla tienpientareilla riittää. Näin nimittäin tänään kauniin kranssiohjeen, jota pitää kokeilla!

sunnuntai 5. syyskuuta 2010

Voittaja!!




Nyt on lopultakin arvonta suoritettu. Lipukkeita kertyi huima määrä, yhteensä 79kpl.

Kiitos teille kaikille osallistuneille!!

Ja voittaja!!!
on

                           Ulla-Kristiina ihanasta Kattojen yli-blogista

Ulla-Kristiina: laitatko yhteystietosi tulemaan osoitteeseen  siirisofiaätkoti.fimnet.fi, niin lähetän palkintosi.

Nyt pitää siis julkaista myös palkinto:


Palkintona Ulla-Kristiinalle lähtee puuhelmistä ja jämäkästä metallilangasta tekemäni koristesydän, Pieni Pariisiaiheinen muistikirja ja pieni kirjailtu pellavapussukka, molemmat ostettu Pariisista. Lisäksi vielä iso vanha kristalli, jonka olen ostanut huutokaupasta. Kristallin on rouva Markkanen ostanut aikanaan Turun Kristallista vuonna 1958 (kuitti oli mukana).

Oikein lämpimät onnitteluhalaukset Ulla-Kristiinalle :)

Olen myös saanut kaksi tunnustusta :



Lämpimät kiitokset Petralle ja Peikkotyttö Hannalle!!

Hyvää alkavaa viikkoa!!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...