Tähdet, tähdet...

 

Joulu meni jo ja kaikenlaiset valosarjat on siirretty varastoon odottamaan seuraavaa joulua. Näitä tähtiä en kuitenkaan ole raaskinut laittaa pois. Ehkä ne palavat vielä kesälläkin tai ainakin viimeistään elokuussa uudelleen.

 

 

Muutama sarja meni joululahjaksi ja yhden jätin itselleni. Mutta näitäpä on helppo tehdä lisää. Pohjana on patteri- tai sähköledinauha ilman mitään koristeita. Tässä sarjassa on kymmenen lediä eikä montaa euroa maksa. Ledit kuluttavat niin vähän, että patteritkin kestävät pitkään.

Tähtien ohjeen löysin TÄÄLTÄ

 

 

Tähti virkataan kaksinkertaisesta huopuvasta villalangasta. Yhteen tähteen ei saa kymmentä minuuttia enempää kulumaan, joten näihin tulee himo. Virkkaanpa vielä yhden...

 

 

Vielä ne eivät kovin kummoisilta näytä. Kannattaa virkata aika löysästi, niin huopuu paremmin ja keskiosa kannattaa kiristää. Valo kyllä silti menee siitä läpi.

 

Nyt tähdet ovat jo käyneet pesukoneessa ja sen jälkeen oiottu ja prässätty.

 

Omat tähteni on tehty Novitan Suomivillasta. Tykkään sen luonnonläheisistä murretuista väreistä. Mutta ihan mikä vaan 100% villalanka käy, kunhan se on huopuvaa.

 

 

Tähtiä voi yhtä hyvin käyttää yksittäin tai niistä voi tehdä tähtinauhan ilman valojakin.

 

Nyt vaan virkkaamaan!

 

t. Siirisofia

 

Uusi vuosi, uudet tuulet

Joulu oli ja meni. Tykkään joulusta ja joulunalusajasta, mutta aina tuntuu helpottavalta, kun se on ohi. Nyt saisi alkaa kevät, mutta ehkä sitä kuitenkin vielä joutuu odottamaan. Lumesta ei ole tietoakaan, mutta en sitä kaipaa yhtään. Eilen haravoin pihalla, sopivaa puuhaa tammikuussa ;)

Joulu on poistettu kotoa ja kuusi tai oikeastaan kuuset saivat lähteä. Tänä vuonna eka kerran ikinä kuusi oli ihan omalta tontilta kaadettu. Hiukan erikoisen näköinen, mutta omalla tavallaan kaunis kuitenkin, kuvaa siitä en tähän hätään löytänyt eikä enää niin väliäkään.

Jouluruusut voivat hyvin, mutta ovat intoutuneet tekemään  paljon lehtiä, mutta vain vähän kukkia. Toivottavasti saan ne pidettyä hengissä, jotta voin istuttaa ne keväällä ulos.

Vaikka pääasiassa keräilen valkoista vanhaa arabiaa, niin tykkään näistä vanhoista fasaanisarjan astioista. Löysin ne tuolta vanhasta talostamme kaiken roinan joukosta, joten ovat kuuluneet kalustoon kauan. Ehkä näitä voisi hankkia hiukan lisääkin, mutta ovat aika tyyriitä.

Aina pitää olla yksi koirulikuvakin. Mitäs se tuossa kuvaa, kun mun pitäisi levätä, miettii Hugo.

Uusi lamppu sai vanhat kristallit ja lampun muovikristallit saivat väistyä. Huutokaupasta ostin ne jo vuosia sitten. Ne olivat kauniissa rasiassa ja mukana oli ostokuittikin 1950-luvulta.

Viime vuosi oli monella tavalla poikkeuksellinen ja vaiheikas ja rasittavakin, mutta muutokset olivat kuitenkin kaikki positiivisia. Talonrakentamista, muuttoa ja sopeutumista uuteen ympäristöön maalla, reilusti pidentynyt työmatka, eipä ole tullut aika pitkäksi. Kuitenkin tältä vuodelta odotan ennenkaikkea rauhallisempaa olotilaa ja aikaa, että voin taas harrastaa kaikkea kivaa.

Tänään tuli niin kevätolo, että oli ihan pakko käväistä Plantagenissa katsomassa, löytyisikö jotain keväistä ja löytyihän sieltä jo jotain, mutta taidan kuvata ensin ostokseni.
 

Oikein hyvää ja positiivista vuotta teille kaikille lukijoille!

Terassielämää ja hyasintteja

Lasikuisti on saanut taas sisustusta lisää, kaikenlaista vanhaa ja keräiltyä. Nyt saan tonkia antaumuksella varastojani ja sieltähän löytyy kaikenlaista. Hyllyn ja lampun olen joskus ostanut huutokaupasta, vanha arkku on Huutonetistä ja tuo ihana vanha sänky tuli meille kiinteistökauppojen mukana kuten myös korituolit. Sänkyyn täytyy vielä ostaa kunnollinen patja niin kunhan taas kevät koittaa, voin vaikka ottaa täällä päikkäreitä. Nyt on hiukan viileää, mutta on lämpötila kuitenkin pysytellyt 10-15 asteessa.

Oliivipuu uhkaavasti tiputteli lehtiään, mutta toivottavasti pysyy hengissä. Oliivipuun ostin Plantagenista kuten myös aidon saviruukun. Päällimmäinen tyyny on peräisin bloggarilta, jonka nimeä en muista, mutta teimme vaihtokauppaa, hän sai tekemäni rukousnauhan.

Vähän jouluista tunnelmaa tuovat nämä pikkuiset kuuset, jotka myös viihtyvät viileässä hyvin.

 

 

 
 Vanha patinoitunut penkki löytyi täältä yhdestä varastosta ja armeijan käytössä ollut arkku on jostain huutokaupasta. Ja näköjään ripaus punaistakin on havaittavissa. Kukat ovat jotain erikoisempaa kanervalajia, kellokanerva muistaakseni, joskin kukat ovat jo kuivuneet, mutta muuten ne viheriöivät iloisesti.

 
 Vanha kaunis pöytä tuli myös kiinteistökaupoissa. Hiukan hioin pintaa ja se oli siinä. Pöytää oli aiemmin käytetty vesiämpärien säilytykseen, mutta nyt se sai arvokkaamman paikan. Viime talvena tuli kudottua kaikenlaista, mm. nämä lasipurkkien "villapaidat". Kyllä taas tekisi mieli kaivaa kutimet esiin, mutta ehkä se kuitenkin jää joulunpyhien jälkeiseksi ajanvietteeksi.

 

Ja sitten nämä hyasintit!! Tykkään niin hyasinteista ja joka syksy oikein odotan, milloin niitä taas saa. Viileässä ne pysyvät pieninä ja kestävät kauan.

 

Eilen aivan äkisti kesken työpäivän sairastuin kaameaan vatsatautiin, ihan hetkessä oli täysin toimintakyvytön enkä pysynyt edes pystyssä. Kiitos työkaverille, joka kuskasi minut kotiin sairastamaan ja ajoi sen vuoksi 50km! Tämä päivä on mennyt toipuessa, mutta kait jo huomenna olen työkuntoinen.

 

Terveitä päiviä toivottelen teille kaikille!

 

 

Arvonnan voittaja ja pallovalot

Pientä kiirettä on ollut viime aikoina, joten arvonnan suoritus hiukan viivästyi. Arpoja kertyi 37kpl ja voittajaksi selviytyi LIISAX. Liisax, lähetätkö yhteystietosi osoitteeseen siirisofia@koti.fimnet.fi

Oikein paljon Onnea !!

 Ja palkinto on tässä! Ihana lasten runokirja, jonka mukana on myös CD, jossa on osa runoista laulettuna. Linkki vielä laulunäytteeseen KLIK. Kuten jo aiemmin mainitsinkin, niin kirjan tekijä on oma tyttäreni ja lauluja on laulamassa myös ihanaiset lastenlapseni.

Sitten ne pallovalot!! Pitihän ne pallovalot saada, kun viime vuonna jo katselin niitä sillä silmällä, mutta jäi kuitenkin ostamatta. Nyt niitä sai Adalmiinan Helmestä, joten sinne kiiruhdin heti, kun Annariina vinkkasi niitten tulleen. Varsinkin valkoiset taisivat loppua parissa päivässä. Ostin valkoisia ja pellavanvärisiä ja tykkään kovasti. Virittelin kuitenkin pallot Honkkarista ostamaani valosarjaan, koska halusin tuollaisen aika lyhyen version, missä on vaan kahdeksan palloa. Helppo oli vaihtaa, metallipallot pois ja uudet tilalle. Palloja ostin kolmekymmentä, joten lisää viritelmiä on tiedossa.

Päivänvalossa ei palloista paljoa valoa tule, mutta ne ovat tosi kätevät yövalot. Luultavasti tämä sarja saa olla tuossa ikkunanpielessä vuoden ympäri.

 

It takes hands to build a house, but only hearts can build a home.

Ihan pakko oli saada ikioma oliivipuu. Saas nähdä, pysyykö hengissä. Lasikuistilla on viileää, joten ainakin toiveita on. Tosin nyt jo puu aika lailla varisteli lehtiään.
Lasikuistin sisustus alkaa hahmottua ja vähän jouluakin on jo nähtävissä. Pitääpä kuvata lisää.

Mukavaa viikkoa ja myös tervetuloa uudet lukijat!!

 Teitä on jo huimat 190.

 

 

Jouluisia tunnelmia

 

 

Joulu on juhlittu tältä vuodelta ja laitan vielä muutaman tunnelmakuvan. Oikeastaan taidan jo korjata jouluisimmat koristeetkin pois, ainakin kaiken punaisen.

Piparitaloa en ole koskaan yrittänyt väsätä ja tänäkin vuonna se löytyi valmiina takuuvarmasta paikasta eli Paraisten tunnelmallisilta joulumarkkinoilta. Sinne pitää päästä joka vuosi. Talo on myös valaistu pienellä LED-tuikulla, vaikka sitä ei kuvasta huomaakaan.

Joulupukki oli kiltti ja toi sen yhden toivomani lahjan eli kameran jalan, sellaisen oikein hyvän tukevan. Nyt on kamera viritettynä siinä kaiken aikaa ja on kiva ottaa hämäräkuviakin. Tosin nämä kuvat on otettu jo aattona päivällä.

Perinteiset kynttilät ovat kaikkein kauneimpia, mutta meikäläiselle ne eivät oikein sovi, koska en muista niitä vahtia. Siis nämäkin paloivat vain kuvaamisen ajan.

 

Näitä en sitten enää muistanutkaan sammuttaa ja ne paloivat ihan loppuun. Onneksi oli kynttilänjalat metallia.

Tontut hypähtävät laatikkoon odottamaan ensi joulua, mikä on varmasti erilainen kuin aiemmat, koska se vietetään uudessa kodissa. Suunnittelin jo, että joulusauna pitää lämmittää vanhassa rantasaunassa ja paljon tunnelmavalaistusta. Ensin se kylläkin täytyy rakentaa lähes kokonaan uudelleen, mutta vanha henki pitää säilyttää.

 

 Joulun kukka tänä vuonna oli valkoinen hyasintti ja niitä oli ja on vieläkin monta. Jotenkin tuntuu, että ne tuoksuvat vähemmän kuin ennen, mikä on ihan hyvä asia näin allergisen kannalta.

 

Nyt on muutama päivä lomaa ja yritän saada arkisia hommia hoidetuksi.

Taloprojekti on edennyt aikataulussa. Perustukset ovat valmiit ja nyt vaan odotellaan seiniä, jotka saapuvat 14. pvä tammikuuta. Sitten heti katto päälle ja sisätilojen rakennus voi alkaa.

 

Mukavia välipäiviä!!

 

t. Siirisofia

Aattoaamuna

Joululaulut soi ja kynttilät lepattavat. Kohta kupillinen aamukahvia ja sitten viimeisiä jouluaskareita.

 

Nyt saa joulu tulla.

Jotain jouluista

Joulufiilistä ei ole oikein vielä löytynyt, mistä johtuneekaan. Ehkä on jo hiukan lähtöfiilistä tästä kodista, vaikka emme vielä ole mihinkään muuttamassa. Jouluvalot voisi laittaa ulos, niin saisimme hiukan valoa tähän harmauteen.
Tuntuu, että remppaa on joka paikassa, kotona, töissä, rakennusprojektissa ja jopa kotikadulla. Kun asumme päättyvän tien päässä, niin vain yhtä reittiä pääsee liikenteeseen ja se on jo pari viikkoa ollut remontissa. Isot työkoneet täyttävät kapean tien ja välillä se on kaivettu kokonaan poikki. Välillä hanasta on tullut hiekansekaista vettä ja välillä ei mitään. Haasteellista on ollut sekä tekijöille, että asukkaille, mutta voiton puolella ollaan, luullakseni. Täytyy myös nostaa hattua kaupungin rakennusosaston pojille, jotka yhtenäkin päivänä olivat töissä aamu kahdeksasta puoleen yöhön saakka, jotta saivat taas veden kytkettyä asukkaille.

Hugon kanssa käytiin metsässä ja samalla "kuusivarkaissa". Yksi kaikkein pienin pääsi pöydälle. Lasikuvut ovat vanhoista muovisista kupukelloista ja aluseksi olen laittanut vanhat Arabian lautaset.

 Lähikuvaa vielä pikkulintusista sammalvuoteissaan.

 

 

Tänään ihana pikkuinen Sofia oli päivällä hoidossa muutaman tunnin ja huomenaamulla uudestaan. Sofia on oppinut ryömimään ja Hugon tennispallot kiinnostivat kovasti. Pallohullu Hugo tietysti silmä tarkkana vahti pallojaan, mutta antoi kuitenkin Sofian niitä pitää.

 

Aika menee niin hurjaa vauhtia, että en perässä pysy. Tasan kuukausi jouluun ja siitä ajasta pitäisi yrittää nauttia.

 

Mukavaa viikonloppua!!

 

 

Myrskyn voimaa

Lähdimme Hugon kanssa aamulenkille, mutta metsään emme uskaltaneet mennä myrskyn vuoksi. No ei tämäkään niin turvalliselta vaikuttanut. Taitaa olla parasta pysyä loppupäivä sisällä.

Laho koivu oli katkennut ja latvus makasi tien toisella puolella olevien sähkölinjojen päällä. Vähän kyllä mietin, voimmeko tuosta alta mennä, mutta menimme kuitenkin.

Tästä ei sitten enää mennä ollenkaan, koko tie suljettu. Hugo ehkä olisi vielä loikannut yli, mutta minä en :D

Montakohan kertaa hyrrä on mahtanut pyörähtää ympäri? Noitten viittojen mukaan ei kannata ainakaan kotiin suunnistaa.

Sitten päästiin kotipihalle. Tämän kuvan otin meidän tontin rajalta. Sillä välillä, kun olimme lenkillä, naapurin puu oli kaatunut, onneksi metsään päin. Toiseen suuntaan kaatuessaan olisi hajottanut naapuritalon upouuden katon.

Tuntuu, että tuuli vaan yltyy...

Mukavaa Tapania ja pysykää sisällä!!

Joulun iloa!

Aika hyvässä mallissa on joulun valmistelut. Siivoukset on tehty, paketit odottaa valmiina, kuusi on koristeltu ja ruokapuolikin on jo mallillaan ja kinkkua on maistettu. Joululaulut soivat ja tuovat joulun tunnelmaa. Ainoastaan vesisade ulkona ei ole kovin jouluista. Ulkoa kuuluu auton pörinää....

Tuli pieni tauko välillä :) 

Tuo kuva sopii hienosti tämän hetken tunnelmaan, nimittäin sieltä tulivat vanhempi poikani ja hänen morsiamensa. Niin, todella tuore morsian, koska he olivat kihlautuneet matkalla kotoa meille. Ihanan miniäni olen tuntenut jo viisitoista vuotta. Onnea kihlaparille! Joimmekin jo kuohuvat maljat kihlauksen kunniaksi!

Oikein Mukavaa ja Rauhallista Joulua Teille Kaikille!

Vain muutama viikko enää...

Aika rientää hurjaa vauhtia ja joulu tulee, vaikka ei uskoisi, kun katsoo ulos. Vähitellen jotain jouluista hiipii kotiinkin.

 Onhan tässä lämpimässä ilmassa puolensa. Laitoin nuo hyasintit ulos oven edustalle ja siellä ne ovat hyvin pärjäilleet jo viikon verran. Kauniisti kukkivat, mutta eivät kasva kuten sisällä kävisi. Toisen kuvan lintunen lennähti meille tai oikeastaan pieni parvi lintuja. Lapsena noita lintuja oli meillä kuusessa ja nyt niitä taas sai. Lintuihin liittyy tarinakin muistojen laatikosta. Olin ehkä seitsemän vuotias, kun halusin ostaa paikallisesta paperikaupasta tuollaisen linnun joululahjaksi äidille tai isälle. Kun niitä siellä katselin, pudotin vahingossa koko laatikon lattialle ja ne särkyivät. Ystävällinen kaupantäti ei kuitenkaan ollut vihainen ja sain lintuni enkä joutunut maksamaan särkyneitä lintuja. Sama lintu onkin kymmenet vuodet ollut äidilläni ja isälläni kuusessaan ja taas tänä vuonna se siellä sirkuttaa.

 Pikkuisia kuusia on jo sisällä ja ulkona, mutta sitä isompaa täytyy vielä odottaa tovi. Hugoa on hyvä totuttaa siihen, että puita voi olla sisälläkin, ettei käy, kuten Roopekoiran ensimmäisenä jouluna. Roope tuli aattona kylään, suuntasi suoraan kuusen luo ja nosti koipeaan ja lopun varmaan arvaattekin.

Nyt suuntaan taas ruoanlaittoon, koska kohta toinen pojistani ja miniäni tulevat harjoittelemaan kinkunsyöntiä. Ehkä koirulitkin saavat makupaloja.

Mukavaa joulunodotusta

Outo syksy ;)

Voisihan sitä pikkuhiljaa alkaa fiilistellä tulevaa jouluakin. Ei siihen enää ole kuin kuukauden verran. Mietin jo jouluvalojenkin laittamista ulos, mutta sitten....

olin näiden kahden koirulin kanssa pihalla. Rapa lensi ja vauhtia piisasi. Otin pitkästä aikaa kameran esiin ja etsin kuvauskohteita näiden vauhtiveikkojen lisäksi.

Ja löytyihän niitä kohteita yllin kyllin. Onkohan sittenkin kevät tulossa joulun sijaan. Laventeleista saksin jo aiemmin kaikki kukat pois ja kuivasin ne, mutta nyt oli taas tullut uusia. Ei varmaan tarvittaisi monta lämmintä päivää, jotta nuo pulleat sireenin nuput aukeaisivat täyteen kukkaan. Mustikka aloitti uuden kauden ja onnenapila pukkaa uusia lehtiä.

Tänne sitten vaan sekaan ne jouluvalot:))
Ja lisäyksenä vielä: eilen kävimme Hugon kanssa metsässä. Kun tulimme kotiin, mukana oli yksi pikkuinen kuusi ja pussillinen SUPPIKSIA!

Oli muuten kiva taas ottaa kuvia. Sattui kameran kanssa pieni vahinko ja pudotin sen keittiön laattalattialle sillä seurauksella, että objektiivi hajosi korjauskelvottomaksi ja runkokin meni korjaukseen. Siinä sitten vierähtikin monta viikkoa ja kalliiksi tuli, vaikka onneksi kotivakuutus korvasi aika mukavasti. Innostuin nimittäin ostamaan runkoon peruskittiobjektiivin tilalle vähän paremman ja monikäyttöisemmän mallin ja lisäksi vielä toisenkin vähän valovoimaisemman perusobjektiivin.

Kuvia siis tulossa lisää!!

Syysterveisin