Äideille!

Oikein ihanan aurinkoista ja lämmintä äitienpäivää kaikille äideille!

Aamiainen syötiin kuopuksen perheen kera, tosin pikkuisella Sofialla on vielä ihan omat murkinat. Sofia on hurjasti kasvanut ja paino on jo reilusti yli kolmen kilon. Koirulitkin saivat herkkuaamiaisen, kun olivat ensin riehuneet ulkona pihalla.

Sain kauniin ruusukimpun ja lämpimät halaukset.

 

Pikkuiset orvokit istutan ulos, mutta ne saivat ensin kaunistaa aamiaispöytää.

Tässä kaikkein nuorimmaiseni eilen illalla lempipuuhissaan. Pehmolelut ovat kivoja, mutta menee ehkä noin puoli minuuttia, kun Hugo on tehnyt reiän johonkin kohtaan ja sitten on niin hauskaa nyhtää sisukset ulos. Aluksi ostin pehmoleluja koiratarvikeliikkeistä, mutta siirryin suosiolla kirppareihin, joista niitä saa noin euron hintaan ja halvemmallakin.

Illalla vielä menemme tervehtimään omaa rakasta äitiäni!

Lämpimin ajatuksin

Siirisofia

Ystäville!

Vuosi kaksituhattakaksitoista!

Vuosi on vaihtumassa ja raketit räiskyvät taivaalla. Meillä on rauhallinen tunnelma onneksi. Vähän jännitti, miten Hugo reagoi paukkeeseen, mutta toistaiseksi ei ole sitä noteerannut mitenkään. Noista koirista ei koskaan tiedä ja monille koirille uusivuosi on valtavaa tuskaa ja ahdistusta. Varoiksi ostin rauhoittavaa feromoniakin (DAP) ja sitä suihkuttelin Hugon tyynyyn.Saas nähdä, kun se todellinen puolen yön räiske alkaa.

Menneeseen vuoteen mahtui monia merkittäviä asioita, joten vuosi 2011 kyllä pysyy mielessä. 

En tiedä voiko olla iloinen siitä, että itseltä löytyy vakava sairaus, mutta olin kuitenkin monen vuoden sairastelun jälkeen siitä hyvin helpottunut, koska lopultakin selvisi, että en sittenkään ollut vain väsynyt, laiska, saamaton ja luulosairas. Toipumisessa menee pitkään ja lääkkeitä syön lopun ikäni, mutta pääasia on, että vähitellen taas alan tuntea itseni aika "normaaliksi".

Paljon iloa ja valoa on elämääni tuonut meille maaliskuussa muuttanut Hugo-koira. Hugo on aina iloisesti häntää heiluttaen vastassa, kun tulen kotiin ja jos vaan istahdan sohvalle, niin salaman nopeasti Hugo loikkaa viereen ja käpertyy kainaloon rapsuteltavaksi.

Ihana uutinen oli myös se, että nuoremmalle pojalleni ja hänen kihlatulleen on ensi keväänä tulossa vauva. Täytyykin paljastaa, että tänään lähdin ostamaan itselleni vaatteita, mutta ensimmäiseksi tarttui mukaan vaaleanpunaisia vauvanvaatteita. Toisesta ihanasta uutisesta kirjoitinkin jo aiemmin eli vanhempi poikanikin kihlautui. Jäämme siis odottamaan hääkellojen kuminaa!!

Iloinen asia on myös se, että jo hyvin iäkkäät vanhempani ovat pysyneet kunnossa ja pärjäävät edelleen kotona omin voimin. Äitini usein miettii, mitä hän vielä ehtii nähdä, kuinka monet lastenlasten häät ja kuinka monta lastenlastenlasta, nyt on seitsemäs tulossa :)

Toivottavasti myös vuosi 2012 tuo paljon hyviä asioita teille ja meille, ainakin hyvällä mielellä siirryn uuteen vuoteen.

Aurinkoista äitienpäivää

Teille kaikille!

 

Kuvakollaasi pikku ystävästämme, jonka saimme viikonloppuvieraaksi:

Luu maistuu ja vettäkin pitää välillä lipittää, viimeisessä kuvassa ollaan lenkiltä tulossa ja huomaa joululahjaksi saatu villapaita :)

Kevättä odotellessa!

Uuden vuoden alkua

Oikein hyvää alkanutta vuotta teille kaikille!

Ja kiitos myös menneestä vuodesta. Jotain yritän kirjoitella tänäkin vuonna, vaikka juuri nyt pää onkin aika tyhjä. Uusia tuuliakin on tälle vuodelle tiedossa ja jo hieman jännittääkin, mutta niistä vähän myöhemmin lisää, jos ja kun toteutuvat :)

Talvi vielä jatkuu, mutta onneksi valon määrä alkaa lisääntyä. Kevätkin on jo vilahtanut mielessä, mutta ei kannata vielä kiirehtiä, koska odotuksesta tulee aika pitkä, onhan tätä talvea vielä jälellä ainakin kaksi kuukautta, huoh! Toisessa kuvassa olevan kauniin kirjankannesta tehdyn taulun sain ystävältäni ja kovasti tykkään sen väristä ja tunnelmasta. Joulu on pääosin korjattu pois, mutta jotain paremminkin talvisia koristeita saa vielä jäädä.

Tämä kana on teurastettu, mutta tekijä jo häipyi paikalta, kukas muu kuin Roopekoira. Roope oli onnistunut tekemään kanaan noin 4cm:n reiän ja aika taitavasti oli kaikki vanut saanut nypittyä kanan sisältä. No, eipä hätää, tungin vanut takaisin ja ompelin aukon kiinni ja kana on taas ihan timmissä kunnossa. Muuten täytyy sanoa, että Roope ei meillä ole koskaan tehnyt mitään tihutöitä. Kaikki johdot, kengät ja muutkin tavarat ovat saaneet olla paikoillaan enkä ole niitä korjannut edes mihinkään ylemmäksi turvaan. Muutama nalle on saanut kyytiä ja pari lankakerää uuden muodon, mutta aika helppoa on kuitenkin ollut. Tuo kanakin on hänen omansa, joten sillä saa leikkiä. Joskushan ne leikit ovat sitten hiukan rajumpia :)

Talven riemuja

Itsenäisyyspäivänä

Lunta satelee hiljalleen ja ulkona on niin kaunista. Ihan uskomattomat määrät sitä onkin satanut, taitaa mennä viimevuotinen ennätys rikki. Hiukan alkaa jo hämärä laskeutua, mutta vielä ehkä ehdin ulos nappaamaan pari kuvaa ja samalla lumitöihinkin, vaikka enimmät lumet taidan säästää "talonmiehelleni".

Oikein hyvää ja arvokasta Itsenäisyyspäivää Teille ja Meille kaikille!!

Voittaja!!

Nyt on lopultakin arvonta suoritettu. Lipukkeita kertyi huima määrä, yhteensä 79kpl.

Kiitos teille kaikille osallistuneille!!

Ja voittaja!!!

on

                           Ulla-Kristiina ihanasta Kattojen yli-blogista

Ulla-Kristiina: laitatko yhteystietosi tulemaan osoitteeseen  siirisofiaätkoti.fimnet.fi, niin lähetän palkintosi.

Nyt pitää siis julkaista myös palkinto:

Palkintona Ulla-Kristiinalle lähtee puuhelmistä ja jämäkästä metallilangasta tekemäni koristesydän, Pieni Pariisiaiheinen muistikirja ja pieni kirjailtu pellavapussukka, molemmat ostettu Pariisista. Lisäksi vielä iso vanha kristalli, jonka olen ostanut huutokaupasta. Kristallin on rouva Markkanen ostanut aikanaan Turun Kristallista vuonna 1958 (kuitti oli mukana).

Oikein lämpimät onnitteluhalaukset Ulla-Kristiinalle :)

Olen myös saanut kaksi tunnustusta :

blogeista Kallion elämää ja Elämää ja unelmia maalla

Lämpimät kiitokset Petralle ja Peikkotyttö Hannalle!!

Hyvää alkavaa viikkoa!!

Synttärihumua ja arvontaa :)

Tattadaa!! Tänään on siis se eka synttäripäivä!! Vuosi on hurahtanut nopeasti ja mukavaa on ollut :)
Mikä tässä bloggaamisessa sitten viehättää??
Mukavinta on jakaa näitä juttuja Teidän kaikkien lukijoiden kanssa ja on ollut upeaa löytää näin paljon samanhenkisiä ja samoista asioista kiinnostuneita ystäviä. Tykkään myös valokuvauksesta ja missäpä niitä kuvia sitten voisi paremmin julkaista kuin täällä. Ihanaa, että jaksatte kerta toisensa jälkeen käydä kurkistamassa päivityksiä ja kommentoimassakin niitä. Yhtään ainoaa negatiivista kommenttia en vuoden aikana ole saanut, mutta positiivisia ja kannustavia sitäkin enemmän, ja siitä olen iloinen!! Kävijälaskuri on raksuttanut mukavasti ja lukijamäärä on paljon enemmän, kuin osasin koskaan haaveillakaan.

Kiitos teille kaikille!!

Kuten jo aiemminkin lupailin, niin nyt käynnistyy arvonta!

Kommentoimalla tähän postaukseen olet mukana yhdellä arvalla ja jos linkität kuvan omaan blogiisi, niin saat vielä toisenkin! Linkitetyn kuvan saat sivupalkista. Mainitse tuo linkitys kommentissasi. Anonyymit ja blogittomatkin voivat osallistua, mutta laittakaa jokin yhteystieto, mistä teidät löytää, jos onni potkaisee.

Ja mitä sitten palkinnoksi?? Heh, ei aavistustakaan. Palkinto on kuitenkin jotain uutta ja jotain vanhaa, ehkä jotain tuunattua ja mahdollisesti myös jotain itsetehtyä, ehkä pariisihenkistäkin. Eikös ollutkin selvästi sanottu?

Palkinto kuitenkin odottaa voittajaa ja kerron heti, kun se selviää itselleni.

Aikaa osallistua on ensi viikon sunnuntaihin 29.8. saakka.

Kaikki rohkeasti mukaan!!

Synttärit lähestyy

Huomasinkin yhtäkkiä, että blogin 1-vee synttärit ovat aika lähellä, eka postaus on tehty 20.8. viime vuonna. Siinä ainakin on tarpeeksi syytä arvonnan käynnistämiseen. Lukijoitten määrä on jo ylittänyt sadan, mikä ilahduttaa kovasti ja kannustaa jatkamaan bloggausta. Oikein lämpimästi tervetuloa uudet lukijat ja myös "vanhat" uskolliset!! Tosi mukavaa on lukea kommenttejanne.
Täytyypä laittaa mietintämyssy päähän, mitä palkinnoksi. Vielä siis pitää malttaa muutama päivä.

Näin vuosipäivän kynnyksellä mietin, onko jotain vuoden aikana muuttunut. Huomaan, että yhä enemmän sisustustyyli muuttuu kuluneemmaksi ja romuromanttiseksi ja jonkin verran valikoivammaksikin. Ei liikaa hörsöilyä, mutta hiukan kuitenkin. Värimaailma on kuluneen valkoinen ja beessiä ja ruskeaa eri sävyissään siellä täällä.

Ihanat syyshortensiat ovat ihan lempparikukkiani. Nämä on omalta pihalta leikattuja. Pitäisikin istuttaa lisää noita pensaita, jotta uloskin jäisi muutama kukka. Toivottavasti nämä lopuksi kuivuvat vielä talvenkin iloksi. Ensimmäinen yritys meni mönkään, kun vaan laitoin kukat maljakkoon ilman vettä. Lopputulos oli kehno. Nyt laitoin myös vettä ja saavat ensin kukkia veden kera ja ehkä sitten kuivuvat vähitellen. Saapi nähdä.

Palaan pian!!

Juhannuksen aikaan

Kävilaskuri lähentelee 20 000 kävijää ja lukijamäärä lähenee sataa. Kiitos siitä kuuluu Teille kaikki mukavat lukijat!! Ihanaa, että jaksatte täällä käydä aina uudestaan. Palaute on ollut positiivista, mikä tietysti kovasti lämmittää mieltäni. Lähiaikoina on siis arvontaa tiedossa, mutta siitä lisää myöhemmin. Nyt alkoi viiden viikon kesäloma ja siitä aion nauttia ihan täysillä. Varmaan silti postauksia tulee, koska ihan kotiympyröissä pysytään, en ole ollenkaan mökkeilijätyyppiä.

Ensin kuitenkin vietetään keskikesän juhla, sekin kotona lähiystävien kanssa. Myös Roope-koira ilahduttaa läsnäolollaan, nytkin loikoilee tuossa vieressäni masu täynnä ruokaa ja odottelee, että pääsisi lenkille.

Siis Teille kaikille oikein

Pihamme juhannusruusukin alkoi kukkia ihan oikeaan aikaan !

Äitienpäivänä

Lämpimät onnittelut kaikille äideille!

Tässäpä vielä paljastus arkun sisällöstä:

Arkku on täynnä kirjeitä, dokumentteja, todistuksia, veroilmoituksia, muutamia valokuviakin. Mitään kovin henkilökohtaisia kirjeitä ei arkussa ole, mutta silti tuntuu, kuin salaa tirkistelisi toisen ihmisen elämää. Luettavaa riittää. Tarina sijoittuu Ruotsin Taalainmaalle Säterin kunnan Nisshyttaniin ja kertoo Erik Thomsonista, joka syntyi v.1865, ja hänen vaimostaan Anna Thomsonista. Kerron sitten lisää, kunhan ehdin noita tarkemmin lukea. 

Erik Thomsonin koulutodistus on vuodelta 1879.

Viikonloppuja toivottelee

Hyvää pääsiäistä!

Meillä paistaa tällä hetkellä aurinko ja lämmintä on kahdeksan astetta, siis ihana keväinen päivä ja lumi sulaa ihan silmissä. En ole kovinkaan innostunut pääsiäiskoristelusta, mutta kuvan kananen näytti niin kutsuvalta, että sen ostin. Se oli "istutettu" ruukkuun, mutta ruukun vielä sujautin tuohon joskus tekemääni pussukkaan. Kukatkin ovat valkoisia, mutta hiukan pilkottaa keltaista sentään krookuksen kukista.

Roope-hauveli oli hoidosse eilen ja toissapäivänä ja tulikin tehtyä pitkät kävelylenkit.

Niin mielenkiintoista haisteltavaa on joka paikassa.

Tässä ollaan vielä aika siistissä kunnossa, mutta kun päästiin kotiportaille, niin vähän oli ulkonäkö muuttunut.

Koko koiruli on niin yltä päältä kurassa, että joutuu joka lenkin jälkeen suoraan suihkuun. Takki olisi voinut vähän auttaa, mutta se oli unohtunut omaan kotiin. No, ihan kiltisti Roope alistuu pesulle, vaikkei se niin mukavaa olekaan.

Oikein Hyvää Pääsiäisenaikaa!

Ystäville!

Oikein hyvää Ystävänpäivää teille kaikki ihanat lukijat!

Tämä blogi täyttää vajaan viikon kuluttua puoli vuotta ja laskurikin näyttää jo yli 11000 kävijää. Kiitos, että olette niin positiivisesti ottaneet vastaa tämän blogin. Ihan pelkästään olen saanut mukavia ja kannustavia kommentteja ja ne ovat tuoneet hyvää mieltä arjen keskelle. Taidankin järjestää pikapuoliin arvonnan, mutta postaan siitä vielä erikseen ja mietin valmiiksi, mitä voittaja saa palkinnoksi.

Sitä odotellessa ;)
  Kaunista ja virkistävää sunnuntaipäivää!

Uudenvuoden puuhaa

Roope-hauveli oli meillä hoidossa uudenvuoden molemmin puolin neljä päivää ja laittoi kyllä tämän mumminkin tassuihin vipinää :) Kolme kertaa päivässä käytiin lenkillä eikä siinä katsottu pakkaslukemia. Jonain päivänä oli yli kahdenkymmenen pakkasasteen, mutta ulos oli mentävä. Onneksi olin juuri ostanut uuden ihanan lämpimän untuvatakin, joten ei yhtään viluttanut. Roopella oli oikein vauhti päällä, joten ihan reipasta tahtia mentiin , vaikka samalla hän kyllä ehti nuuhkia kaikki tolpat ja muut tärkeät paikat sekä hyppiä lumihangessa ja kaivaa lumeen kuoppia ja tietysti nostella takatassuaan. Itse ihailin mahtavia talvimaisemia. Täällä Etelä-Suomessa saa harvoin nauttia näin kauniista talvesta.

Harjoittelin taas Photoscape-kuvankäsittelyohjelmaa ja ilmoittauduin myös kansalaisopiston kuvankäsittelykurssille, jospa sitten saisi noista ohjelmista enemmän irti. Kurssit ovat niin suosittuja, että kun ilmoittautumisaika alkoi, niin piti olla jo sormi näppäimistöllä, jotta paikan sai. Puolen tunnin kuluttua on enää turha haaveilla paikasta, sekin on koettu.

Niin, lisäyksenä vielä

Ulos tietysti mennään takki päällä :)

Hyvää alkanutta vuotta kaikille!!

Kiitos tästä vuodesta!

Kiitos Teille kaikille siitä, että olette ottaneet tämän blogin niin sydämellisesti vastaan. Omaan vuoteeni on mahtunut niin iloja kuin surujakin, mutta valoisasti katson uuteen vuoteen ja sen haasteisiin. Tämä blogi on ollut hieno tapa löytää samoin ajattelevia sisustuksen harrastajia. Intoa kyllä riittää, joten varmasti tapaamme heti ensi vuoden alkupäivinä. Yritän valokuvata ahkerasti :)

Lämpimin terveisin

Tunnustus

Sain tämän tunnustuksen jo jokin aika sitten Kattojenyli-blogista. Lämpimät kiitokset Ulla-Kristiinalle!

En jatka tätä nyt eteenpäin, mutta tämän kuvan myötä haluan toivottaa joulumieltä sekä hyvää joulua kaikille blogeille ja myös lukijoille!

Hurjia paljastuksia ;)

Tämän tunnustuksen sain sekä Mariannelta että Manor of dreams-blogista U.M.:lta.

Minun pitäisi paljastaa itsestäni seitsemän asiaa, joita muut eivät vielä tiedä.

 

Ei taida löytyä mitään järisyttäviä paljastuksia, mutta jotain kuitenkin.

 

1. Kun ensimmäinen lapsenlapseni syntyi, ihana pikku prinsessa, meillä oli naisia viidessä sukupolvessa.Mummuni, joka on tuon blogikuvan Aliinan tytär, äitini, minä, tyttäreni ja tyttärentytär. Vailitettavasti emme ehtineet ottaa yhteiskuvaa meistä kaikista. Nyt meitä on "vain" neljä sukupolvea.

2. Olen valmistunut ammattiini 31 vuotta sitten ja tehnyt samaa työtä siitä saakka kahta äitiyslomaa lukuunottamatta. Kuitenkin vielä mietin, mikä minusta tulee isona.

3. En syö kaurapuuroa missään olosuhteissa. Lapsena tuli kiintiö täyteen, kun oli pakko syödä. Kerran lapsena, kun söin sitä pari tuntia ja sen jälkeen oksensin sen, äiti lopulta armahti.

4. Olen auttamattoman aamu-uninen ja aamuherätykset ovat aika tuskaa. Illalla voisin kukkua pystyssä vaikka kuinka myöhään, yhtään ei väsytä.

5. En erityisemmin pidä shoppailusta enkä kaupoissa kiertelystä. Outo piirre naisessa? Nykyisin käynkin vain nettikaupoissa, sisustuskaupoissa, huutokaupoissa ja tietysti ruokakaupassa ja rautakaupassa ostamassa lisää maalia. Joskus on pakko käydä vaatekaupassakin. Odotin kovasti, kun meidän lähelle rakennettiin isoa kauppakeskusta ja nyt huomaan, että minulla ei ole sinne mitään asiaa. Kaksi kertaa olen siellä käynyt vaateostoksilla ja siinä kaikki.

6. Tykkään siisteydestä ja siitä, että tavarat ovat paikoillaan. Onneksi ette näe, millaista sekasortoa meillä on aika monessa huoneessa. Juu, yritän siivota ne ;)

7. Viimeisenä tunnustuksena paljastan kuvani ihan kaksin kappalein:

5-vuotiaan Emman näkemys mummista. Kuvan sain äitienpäivänä. Nyt Emma on jo kuusivuotias ja reipas esikoululainen.

Tämä on kolmevuotiaan Ronjan piirtämä kuva mummista ja Ronjasta. Kuva ei ole peilikuva, vaan Ronja osaa hyvin kirjoittaa, mutta teksti menee takaperin. Pian on Ronjalla 4-vuotissynttärit :)