Uusi vuosi, uudet tuulet

Joulu oli ja meni. Tykkään joulusta ja joulunalusajasta, mutta aina tuntuu helpottavalta, kun se on ohi. Nyt saisi alkaa kevät, mutta ehkä sitä kuitenkin vielä joutuu odottamaan. Lumesta ei ole tietoakaan, mutta en sitä kaipaa yhtään. Eilen haravoin pihalla, sopivaa puuhaa tammikuussa ;)

Joulu on poistettu kotoa ja kuusi tai oikeastaan kuuset saivat lähteä. Tänä vuonna eka kerran ikinä kuusi oli ihan omalta tontilta kaadettu. Hiukan erikoisen näköinen, mutta omalla tavallaan kaunis kuitenkin, kuvaa siitä en tähän hätään löytänyt eikä enää niin väliäkään.

Jouluruusut voivat hyvin, mutta ovat intoutuneet tekemään  paljon lehtiä, mutta vain vähän kukkia. Toivottavasti saan ne pidettyä hengissä, jotta voin istuttaa ne keväällä ulos.

Vaikka pääasiassa keräilen valkoista vanhaa arabiaa, niin tykkään näistä vanhoista fasaanisarjan astioista. Löysin ne tuolta vanhasta talostamme kaiken roinan joukosta, joten ovat kuuluneet kalustoon kauan. Ehkä näitä voisi hankkia hiukan lisääkin, mutta ovat aika tyyriitä.

Aina pitää olla yksi koirulikuvakin. Mitäs se tuossa kuvaa, kun mun pitäisi levätä, miettii Hugo.

Uusi lamppu sai vanhat kristallit ja lampun muovikristallit saivat väistyä. Huutokaupasta ostin ne jo vuosia sitten. Ne olivat kauniissa rasiassa ja mukana oli ostokuittikin 1950-luvulta.

Viime vuosi oli monella tavalla poikkeuksellinen ja vaiheikas ja rasittavakin, mutta muutokset olivat kuitenkin kaikki positiivisia. Talonrakentamista, muuttoa ja sopeutumista uuteen ympäristöön maalla, reilusti pidentynyt työmatka, eipä ole tullut aika pitkäksi. Kuitenkin tältä vuodelta odotan ennenkaikkea rauhallisempaa olotilaa ja aikaa, että voin taas harrastaa kaikkea kivaa.

Tänään tuli niin kevätolo, että oli ihan pakko käväistä Plantagenissa katsomassa, löytyisikö jotain keväistä ja löytyihän sieltä jo jotain, mutta taidan kuvata ensin ostokseni.
 

Oikein hyvää ja positiivista vuotta teille kaikille lukijoille!

Päivän puuhia ja arvontaa

 

 

 

 

Vaikka päivä oli aika hämärä, niin tämä aurinkoinen neiti kyllä valaisee päivän :) Nyt leikitään palloleikkejä.

Onpas hieno pallo!!

 

Tämän herran ilme kertoo kaiken: mulla ei ole ollenkaan hauskaa, kun joudun tässä olemaan hihnassa. Ja miksiköhän?? Jos vapaaksi pääsisin niin kirmaisin heti rannalle kaivamaan kuoppia.

 

 

Älä sure pikku koira, kohta tulee lunta ja sitä saa kaivaa ilman että mummi hermostuu.

 

Ulkoilun jälkeen siirryttiin sisäpuuhiin. Mummi laittoi saparot, mutta eivät ne kauaa pysy, just ja just kuvanoton ajan. Tästä pääsemmekin aasinsillan kautta ARVONTAAN.

Arvontapalkintona on tämä ihana lasten runokirja: Varoitus postinkantajalle (olen matkoilla vähän aikaa). Kirjan tekijä on oma tyttäreni Piritta Porthan ja kuvittajana Kaisa Rekinen.

 

Kirjaan kuuluu lisäksi musiikki-CD, jossa on laulettuna osa kirjan runoista. Piritta on säveltänyt kaikki kappaleet ja hän myös laulaa ne tyttäriensä Emman ja Ronjan kanssa.

 

 

Tytär ja ihanat lapsenlapset esiintymässä Turun Kirjamessuilla. Emma 10vee ja Ronja melkein 8vee.

 

Tästä LINKISTÄ voit kuunnella musiikkinäytteen.

  

 

Sitten arvontasäännöt:

Saat yhden arvan, kun kirjoitat viestin kommenttilaatikkoon. Anonyyminäkin voit osallistua, kunhan laitat jonkin yhteystiedon, pelkkä nimi ei riitä.

 

Toisen arvan saat, jos liityt lukijaksi.

 

Vielä kolmannenkin arvan saat, jos laitat tuon viimeisen kuvan blogiisi arvonnan ajaksi.

 

Kerro vielä kommentissasi, monellako arvalla osallistut.

 

Arvonta päättyy sunnuntaina 17.11. klo 22.00

 

Onnea arvontaan!!

 

 

 

Kevättä odotellessa

Pääsiäinen on kohta vietetty, mutta nautitaan vielä tästä vapaapäivästä. Monennäköitä yrttiä ja kukkaa näyttää kerääntyvän ikkunalaudoille ja pöydille. Viimeisin ihan vaan ruokakaupasta ostettu on sitruunatimjami. Talvea ja pakkasta tuntuu riittävän, mutta kyllä se kevät sieltä tulee, kuten joka vuosi. Hiukan lohdutti, kun yhdessä ennusteessa luvattiin lämmintä toukokuuta ja kesää.

Hiukan vajaa vuosi sitten syntyi pikkuinen keskonen. Ei enää uskoisi tästä tomerasta pikkuneidistä. Tällä viikolla vietetään ensimmäisiä synttäreitä.

Aukeiskohan tämä ovi, kun oikein kovasti rynkytän kahvaa :)

Ystävykset ja tappelupukarit.

 Sisua löytyy valkoisesta, vaikka on mustaa yli puolet pienempi.

Tässä lauletaan oikein pääsiäisserenadia............ tai oikeammin on pieni kähy menneillään.

Monenlaista on tapahtunut viime aikoina. Uusi talo rakentuu kovaa vauhtia ja ihan aikataulussakin. En ole paljoa kuvia viitsinyt julkaista, kun rakennustyömaa ei ole niin kaunista katseltavaa. Ulkopuolelta talo ei ole juurikaan edistynyt näitten vihoviimeisten pakkasten vuoksi, mutta sisäpuoli on jo aika hyvässä mallissa, kaikki putket ja sähköt on vedetty, väliseinät on paikoillaan ja tasoitettukin, joten sisäpinnat ovat seuraavaksi vuorossa.

Helmikuussa laitettiin vanha talo myyntiin, mikä tarkoitti siivousta ja siivousta ja vielä siivousta. Tuntui jotenkin vastemieliseltä, kun vieraat ihmiset kävivät tutkimassa omaa kotia, mutta sekin oli kestettävä. Onneksi ostaja löytyi nopeasti, kolmessa viikossa, ja nyt on virallisestikin kaupat tehty. Saamme kuitenkin asua talossa toukokuun loppuun, joten vielä on kaksi kuukautta aikaa tyhjentää taloa ja samalla setviä kaikenmaailman tavaroita, mitä vuosien varrella on nurkkiin kertynyt. Onneksi on jo paljon lähtenytkin, mutta vielä on urakkaa jälellä.

 

Syksyllä en edes uskaltanut ajatella stressaavaa kevättä ja kaikkia tulevia muutoksia, mutta toisaalta olen koko ajan luottanut, että kaikki järjestyy ajallaan, sekin, missä asumme kesäkuun alussa, kun uusi talo ei luultavasti ole ihan valmis. Monesta viikosta se ei ole kiinni, joten varmaan siihenkin löytyy ratkaisu.

 

Monenlaista kivaa on kevään aikana tiedossa, mutta niistä lisää myöhemmin.

 

Aurinkoista maanantaita!

 

t. Síirisofia

Hugo 2v

 

Kuten otsikkokin kertoo, niin tänään on Hugon synttärit. 

Kaksi vuotta tuli täyteen ja niin mukavat kaksi vuotta. Paljon on opittu puolin ja toisin ja tietty opiskelu jatkuu edelleen. Toimintaa vaativa aktiivinen espanjanvesikoira ei ole ihan helpoimpia koiria ainakaan ensimmäiseksi koiraksi, mutta on sentään selvitty kohtuullisesti.

 

Hugolla virtaa riittää ja hän on aina valmis toimintaan, kun sitä vaan on tarjolla. Monenlaista harrastusta on kokeiltu ja tällä hetkellä käydään viikottain rallytokoharkoissa. Se on hyvää tottelevaisuus- ja kontaktiharjoittelua ja samalla myös tavataan muita koiria ja emäntiä. Aika hyvin Hugo on siellä oppinut rentoutumaan muiden koirien seassa, vaikka joskus syntyy pikku kärhämääkin. Ne kuitenkin loppuvat nopeasti.

 

Mahtaisikohan joku heittää frisbeetä, kun tarpeeksi kauan odotan :)

 

 

Kepit ovat tosi ihania.

 

Hihnalenkeillä käymme päivittäin, mutta Hugo myös saa olla paljon ulkona vapaana, mikä onkin ihan välttämätöntä energian purkamiseksi. Olemme harjoitelleet pienestä pitäen vapaana metsässä kulkemista ja se sujuu oikein hyvin.  

 

 Paljon Onnea rakas Hugo !!

 

 

Voihan harmautta!

Aluksi piristyskuva sateisena ja kovin harmaana sunnuntaina. Kuva on viikon takaa, kun pikku muru oli meillä hoidossa. Tässä on juuri herätty päikkäreiltä eikä mikään maallinen huoli paina, paitsi hetken kuluttua, kun hän huomaakin, että on hurja nälkä :D. Sofia on niin ihana ja reipas tyttö.

Ja sitten pakollinen koirakuva, missä Hugolla on tärkeä tehtävä vahtia vaunuja, missä Sofia nukkuu.

 

 Vähän muuten näkyy kuvassa klaffilipastoa, jonka tuunasin yllätys,yllätys valkoiseksi ja laitoin uudet posliininupit, kun vanhoista osa puuttui. Ostin sen huutokaupasta jo ainakin pari vuotta sitten ja se on majaillut autotallissa. Ja ettei autotalli liian tyhjäksi tulisi ja ettei vaan autot sinne mahtuisi, niin haettiin tänään sinne uusi klaffilipasto odottelemaan vuoroaan. Sen löysin viime viikolla kirpparin loppuhuutokaupasta hyvin kohtuulliseen hintaan. Sieltä myös lähti mukaan pieni klaffipöytä ja suutarinvalaisin, joista ei nyt tähän hätään ole kuvaa, mutta varmaan myöhemmin.

Meillä kotona sekasorto vaan yltyy, kun yritän miettiä, miten pääsisi kaikesta turhasta tavarasta eroon. Olisi niin kiva viedä uuteen kotiin vain ne tarpeelliset ja vähemmän tarpeellisetkin kivat tavarat. Kirpparilla lähti taas parin kuukauden aikana n.320 tavaraa kiertoon eikä vaan tunnu missään. Olisin sitä jatkanutkin, mutta kun kirppari lopetti tänään kokonaan toimintansa, niin pitäisi löytyä uusi paikka, mikä ei olisi kovin kaukana kotoa. Myyminen taitaa olla suosittua, kun yhdestä paikasta kyselin, niin on viiden viikon jono. Tori.fi:lläkin lähti muutama huonekalu ja huutonettiin voisi taas jotain naputella.



 

Rakennuslupaa odotellaan tulevaksi ehkä jo ensi viikon aikana ja huomenna paukkuu todella kovaa, kun kalliota joudutaan räjäyttämään talon tieltä. Kuitenkin lopputuloksena talo voidaan rakentaa kokonaan kalliolle eikä tarvita paalutuksia. Syksyn aikana olisi tarkoitus tehdä talon pohjatyöt ja sitten varsinainen talopaketti saapuu tammikuussa. Kevät menee rakentamiseen ja parhaimmassa tapauksessa jo toukokuussa olisi muuttovalmista. Hui, niin pitkälle en kyllä pysty vielä ajattelemaan.

 

Syksyiset halit kaikille!

 

 

Syksyn puuhia

 

Alkukesästä otettu kuva purettavasta talosta, joka on rakennettu v.1964 kesämökiksi. Talo on täysin kosteusvaurioitunut, joten siitä ei korjaamallakaan saa enää käyttökelpoista ja tämän tilalle on tarkoitus rakentaa uusi talo. Puita on kaadettu kymmenittäin, myös tuo talon vieressä näkyvä puu. Hiukan harmitti, kun se ainoa omenapuukin piti kaataa, kun oli tulevan talon tiellä. Joo, olishan se ollut mukavaa, jos terassilla olisi voinut poimia omenoita. Mutta ainahan voi istuttaa uusia.

Piirustukset ovat jo loppusuoralla ja pian pääsemme hakemaan rakennuslupaa.

 

 Tässä on kuva saman talon maallisista jäännöksistä ja nekin on jo viety pois. Löysin muuten varastosta tämän talon vanhat piirustukset. Ehkä teen niistä vielä taulun seinälle muistoksi, vaikka toisaalta tässä talossa ei ollut paljon muisteltavaa. Ja jäihän meille noita taloja vielä aika monta.

Ulkoilemme Hugon kanssa usein metsässä ja näihin suppiksiin melkein kompastuin. Näyttää tulevan taas hyvä sienisyksy.

Kohta ei varmaan metsässä tarvitse kuin juosta koiran perässä ja kerätä sienisaaliit. Aloitimme nimittäin Hugon kanssa kanttarellikurssin. Tällä kurssilla harjoitellaan kanttarellilla, mutta voihan koiralle opettaa sitten muitakin sieniä.

 

 

Tänään on ollut kaunis aurinkoinen syyspäivä. Näitä lisää!!

 

 

 

 

Aarteita

Lupasin näyttää jotain löytöjä, mitä olen tehnyt ostamassamme talossa tai paremminkin taloissa, joita on aika monta. Siivottu ja raivattu on PALJON ja suurimman osan pienemmistä tavaroista olen kuskannut kirpputorille. Sinänsä ihan käyttökelpoista tavaraa, mutta ei meille tarpeellisia. Yksi roskalava on myös jo täynnä kaikenlaista rikkinäistä rojua ja roskaa.

Jotain on kuitenkin säästettykin tulevaa käyttöä varten ja toivottavasti ne jostain löytävät paikkansa.

  Tämä kaunis kaappi todennäköisesti jää sijoilleen eli vanhan talon makuuhuoneeseen. Olisi aika haasteellistakin saada se pois huoneesta, koska oviaukko on kovin pieni ja matala. Toki verho vaihtuu ovesta ja ehkä kaappi saa maaliakin pintaansa.

Avattava sohva on myös upea ja niin painava, että itse en jaksaisi sitä nostaa edes toisesta päästä. Tuon sohvan sisältä löytyi sanoisinko ihan uskomatonta tavaraa. Kymmeniä vuosia vanhoja lehtiä, ainakin kuusikymmentä vuotta vanhoja kirjeitä, uudempia sarjakuvalehtiä ja kaikenlaista roskaa. Ilmeisesti kukaan ei ollut avannut sänkyä aikoihin.

Samaa sarjaa sohvan kanssa on tämä sänky. Alin patja kuuluu sänkyyn, jossa ei ole muuta pohjaa, muut patjat ovat jo matkanneet roskalavalle.

Tässä on vielä toinen hyvin erityyppinen vanha hieno sänky. Tämä on päästävedettävä, joten pituutta voi säätää. Toivottavasti tällekin löytyy oma paikkansa. Ja huomaatteko? Ainakin kerran on tänä kesänä aurinko paistanut :)

Tämä kaunokainen asusti vanhan talon tuvassa ja on sävytetty lattian väriin. Vaaleansiniset puolipaneelit saavat myös jäädä, mutta väri taatusti vaihtuu.

Paljon muitakin huonekaluja jää säästöön ainakin toistaiseksi ja aika näyttää, onko niille käyttöä. Myös ihania puisia lasten huonekaluja löytyi sekä leikkimökistä, että varastosta. Valitettavasti viimetalvinen tapaninmyrsky oli kaatanut pihalla ison puun ja latvusosa oli osunut leikkimökin toiseen reunaan ja rikkonut osan katosta. Luullakseni sen voi kuitenkin vielä korjata, vaikka se ei ihan ensimmäisenä listalla olekaan.

Jotain pienempiä tavaroitakin olen säästänyt, mutta niitä ei paljoa ole.

Monenlaista lyhtyä olen keräillyt eri taloista ja varastoista ja tässä on niistä muutama. Aina on tilaa uusille lyhdyille ;)

Vaikka en niin sinisen ystävä olekaan, niin tässä öljylampussa on paljon viehkeyttä, siis saa jäädä.

Lisää sinistä on näissä Arabian Fasaanisarjan astioissa. Erityisesti tykkään tuosta kulhosta. Näitä voisin ottaa lisääkin. Astiat ovat ihan 1900-luvun alkupuolelta leiman mukaan.

Peilikin on vanha, mutta tuunailin sen jo uuteen uskoon, kun en tykännyt kiiltävistä lakatuista kehyksistä.

Jokaisella meillä on omat aarteemme:

Ihmettelin, mitä Hugo vinkuu ja tunkee päätään sängyn alle. Toivoin todella, että sieltä ei ainakaan hiirtä löytyisi, mutta tällaisen aarteen sieltä sitten kaivoimme ja sen jälkeen sillä on leikitty joka päivä.

Hugo ottaa ilon irti jokaisesta päivästä. Ei haittaa sade eikä kylmä vesi, kunhan vaan pääsee uimaan.

Paljon suunnitelmia uuden talon suhteen on menossa, mutta niistä myöhemmin lisää.

Kauniita kesäpäiviä!