Arvontaa! Carpe diem!

Heissan taas blogiystävät!

Tänään tämä blogi täyttää puoli vuotta ja sen kunniaksi päätin järjestää arpajaiset.

Pääset mukaan arvontaan jättämällä tähän kirjoitukseen kommentin. Jos osallistut anonyyminä, niin voidaksesi tulla mukaan laita kommenttiin sähköpostiosoitteesi tai jokin muu yhteystieto, pelkkä nimi ei riitä. Jos olet lisäksi ilmoittautunut lukijaksi, niin saat kaksi arpalipuketta ja jos linkität omaan blogiisi, niin saat vielä kolmannenkin, mutta mainitse siitä kommentissasi. Linkitetyn kuvan saat tuosta sivupalkista. Palkintona on alla oleva oma tekemäni koru.

Aikaa osallistua on 28.2. klo 19.00 saakka!

Olen saanut monia kyselyjä näistä koruista, josko tekisin niitä myyntiinkin. Välillä kyllä haaveilen, että voisin niitä enemmänkin tehdä, mutta tällä hetkellä se ei ole kuitenkaan mahdollista. Olen sairastanut pitkään ja voimat ovat aika vähissä, joten teen aina silloin tällöin jotain, kun on parempi päivä. Ehkä tulevaisuudessa sitten enemmän.

Äsken olimme Roope-koiran kanssa lenkillä. Kumpikohan ulkoiluttaa kumpaa? Siellä puskimme pakkasessa ja tuulessa eteenpäin ja välillä kävelytiekin oli pelkkää hankea. Mutta kivaa oli molemmilla :)

Carpe Diem

Ystäville!

Oikein hyvää Ystävänpäivää teille kaikki ihanat lukijat!

Tämä blogi täyttää vajaan viikon kuluttua puoli vuotta ja laskurikin näyttää jo yli 11000 kävijää. Kiitos, että olette niin positiivisesti ottaneet vastaa tämän blogin. Ihan pelkästään olen saanut mukavia ja kannustavia kommentteja ja ne ovat tuoneet hyvää mieltä arjen keskelle. Taidankin järjestää pikapuoliin arvonnan, mutta postaan siitä vielä erikseen ja mietin valmiiksi, mitä voittaja saa palkinnoksi.

Sitä odotellessa ;)
  Kaunista ja virkistävää sunnuntaipäivää!

Jotain on sentään tehty

Tammikuu hurahti ohi ja tuntuu siltä, että mitään en saa aikaiseksi enkä varsinkaan sitä, mitä pitäisi. Tänään on taas lunta sadellut sen verran, että lumitöihinkin päästiin. Piha on  niin kukkuroillaan lunta, että ihan jo riittäisi. Toivottavasti sulaa edes juhannuksen mennessä. Muutaman korun olen väännellyt. Tämä ensimmäinen on melko lailla rukousnauhan mallia, mutta ristin vaihdoin sydämeen.

Seuraava malli on jo vähän erilainen. Se on yhtä pitkä, mutta ketjua on enemmän. Vähän vaikea kuvata näin pitkiä koruja, joten tuo yläosa kuvassa on kaksinkerroin, vaikka siis tarkoitettu käytettäväksi ihan yhdenkertaisena.

Kuva riipusosasta vielä lähempää. Tästä tykkään kovasti ja se on jo ollut pari kertaa käytössäkin.

Viimeisessä korussa on läpinäkyvä kapussi, johon alle voi laittaa ihan minkä vaan kuvan tai tekstin, tämä teksti on tehty leimasimella. Siinä oli liimojen ym. kanssa kyllä aluksi aika tuhraamista. Mallit ovat ihan "omasta päästä"  enkä niitä kovin tarkasti edes suunnittele etukäteen. Jokin visio tai hahmotelma kyllä on mielessä, mutta lopullinen malli syntyy sitten tehdessä.

Tein myös yhden rannekorun ja korvakorut tyttärelle, mutta laitan kuvan, kun olen ne saanut hänelle annettua.

Lopuksi vielä kuva viikonloppuvieraastamme. Joku ainakin tykkää lumesta :)

Raskaiden lumitöiden ja ruokailun jälkeen uni maistui. Meillä on lattialämmitys, joka taitaa olla koiralle vähän liiankin lämmin, koska Roope aina hakeutuu torkuilleen johonkin seinän vierustalle. Tämä kuva on eteisestä, mutta suosikkipaikka on olohuoneen ulkoseinusta pihaoven ja verhon välissä.

                                Osaisipa ottaa elämän yhtä rennosti!

Reipasta talviviikkoa!

Tonava oi, sä kaunoinen...

Tämä ihana valssi tuo mieleen nostalgiaa. Lukioikäisenä kauan kauan sitten lauloin koulumme kuorossa ja tätä musiikkiesitystä harjoittelimme hartaasti ja esitimme koulun juhlissa useammankin kerran.

Kun näin nuo jo elämää nähneet nuotit kirpputorilla, niin ne oli ihan pakko ostaa. Vieläkin osaan Tonava kaunoisen sanat ainakin melkein kokonaan.

Tietysti nuotit tarvitsevat nuottitelineenkin. Patinoituneen telineen löysin Pietarin old timesta. Onneksi se siellä vielä oli. Katselin sitä jo edellisellä kerralla käydessäni "sillä silmällä", mutta en kuitenkaan ostanut. Se kuitenkin jäi mieltä vaivaamaan, joten kävin sen ostamassa. Tuo kuva on otettu makuuhuoneestamme, koska sieltä löytyi sopiva verho taustaksi.

Tässä vähän parempi kuva verhosta. Verho olen tehnyt vanhasta pitsilakanasta, joka on yläosasta käännetty kaksin kerroin, jotta pitsit tulevat hyvin esille. Näin upeita pitsilakanoita löytää aika harvoin.