Roopen uusi kesälook ja pihakuvia

Kesäksi piti Roopenkin vähän keventää oloa ja hän kävi turkin trimmauksessa. Nyt on mukava odottaa uusia kesähelteitä. Oikeastaan nyt Roope taas näyttää samalta kuin ihan pikkuisena pentuna.

Olen niin kiltti ja rauhallinen, heh :)

 Ihme että sainkin pari kuvaa napattua.

Komean ison valkoisen kannun ja kastelukannun ostin huutokaupasta. Kastelukannu on oikein kunnon jämäkkää vanhan ajan tavaraa. Viime vuonna ostin peltisen kannun Prismasta ja kerran sitten kompastuin siihen. Juu, en yhtään loukannut, mutta kannu vääntyi ihan vimpulaksi, aika heppoista. Tuo valkoinen kannu on ihan mahtava ja niin sopivasti patinoitunut. Siihen voin kesän mittaan laittaa isoja oksia tai kukkia. Seuraavaksi varmaan sireenejä ja kohtahan lupiinitkin kukkivat.

Tämän ruostuneen ja hiukan vuotavankin kastelukannun ostin kirppikseltä ja se sai vielä uuden elämän kukkaruukkuna. Sopivasti liiat vedet valuvat pois, kun pohja vuotaa.

Yrttilaatikko on saanut vielä lisuketta, mutta älkää vaan kysykö, mitä nuo kaikki ovat. Eipä tiennyt myyjäkään. Hänen miehensä oli niitä keväällä istuttanut, mutta unohti laittaa nimikyltit. Mulla on paikkakunnan torilla luottokukkamyyjä, jolta ostan melkein kaikki kukat ja nyt nämä yrtitkin. Työpaikkani on torin varrella ja työkaverin kanssa joka päivä kuikuilemme ikkunasta, mitä ihanuuksia myyjällä taas on. Kauppa käy kuin siimaa, eikä ihme, koska hinnat ovat kohtuulliset, palvelu hyvää ja ennenkaikkea kukat ovat ihan priimaluokkaa.

Löytyy meiltä sentään valkoisten kukkien lisäksi muutama vaaleanpunainenkin. Vanha puinen laatikko oli oiva istutusastia. Pariin ruukkuun istutin myös basilikaa.

Voiko omenapuuhun mahtua enää tämän enempää kukkia?

Puu on lähinaapurimme pihalta ja räpsäisin kuvan "salaa" ohikulkiessani. Aika lailla varmaan tulee omenoitakin, joskaan niitä ei kukaan enää poimi. Talossa asuu reilusti yli yhdeksänkymppinen pappa yksinään eikä ymmärrettävästi enää jaksa pihaansa hoitaa. Joskus vuosia sitten, kun talon rouvakin vielä eli, niin piha ja puutarha oli upeassa kunnossa, mutta nyt se rehottaa aika villissä tilassa.

Sireenien kukinta on alkamassa. Nämäkään eivät ole omasta pihasta vaan jostain matkalta, kun Roopen kanssa olimme lenkillä. On kyllä aika haastavaa ulkoiluttaa koiraa ja yrittää ottaa samalla kuvia. Koskaan emme ole samaa mieltä pysähdyspaikoista. Omalta pihaltakin sireenejä löytyy, sekä liiloja että valkoisia, mutta ne ovat vielä aika nuppuisia.

Lämpimämpiä kelejä odotellen