lauantai 22. tammikuuta 2011

Epätoivoa ja huippuhetkiä



Tähän viikkoon on mahtunut monenlaista. Todella rasittavia vastoinkäymisiä, mutta myös aivan huippuhetkiä.
Viimeksi hehkutin vain pientä pintaremonttia, mutta ihan niin helposti ei kaikki käynytkään. Koin todella kauhun hetkiä, kun tiistaina palasin töistä ja remonttireiska olikin juuri ovella kovin anteeksipyytävän näköisenä. Hän oli ollut hiomassa eteisen lattian laastit pois ja senhän piti olla ihan pikku juttu eikä pölyäkään tule, kun hänellä on niin hyvä imuri. No, todellisuus oli kyllä aivan toista. Ilman mitään suojauksia hän oli huristellut lattian, minkä seurauksena koko talon alakerta oli paksun pölyn peitossa.

Siis IHAN KAIKKI :((

Ei ollut paikkaa, mihin olisi voinut laukkunsa tai takkinsa laskea.,ei ollut juomalasia, mistä olisi voinut juoda eikä tuolia, mihin istua. Tuossa tilanteessa menee kyllä jo ihan sanattomaksi. Eivätkö miehet tajua mitään??
Ihan kaikki mahdollinen piti imuroida ja pestä. Kaikki astiat, verhot, huonekalut, lattiat, seinät, matot, joka pikkuesine. Täytyy sanoa, että oli jo paniikki aika lähellä. Mieskin oli niin sopivasti työmatkalla, ettei joutunut näkemään kaaosta, mutta sai kyllä kuulla kunniansa puhelimessa, kun oli antanut luvan hiomiseen. Tämä viikko on siis siivottu ja siivottu ja yhtenä päivänä sain hieman apuja siivousfirmastakin. Eikä edelleenkään ole tavarat paikoillaan, mutta sentään jo täällä voi olla. Olipa ihanaa, kun jo torstaina saatoin taas istahtaa sohvalle ja hetken lukea sisustuslehteä. Osasi taas arvostaa elämän pieniä nautintoja.
Kaiken lisäksi tuo laattojen irtoaminen ei ehkä olekaan niin pikkujuttu. Talo on kantavan seinän kohdalta hiukan painunut ja ilmeisesti aiheuttanut irtoamisen, joten voipi tulla isompikin remontti, jos taloa pitää paaluttaa. Talommehan pitäisi olla rakennettu kalliolle, mutta mikä mahtaakaan olla totuus, kun kesällä rakenteita aletaan tutkia. Ja kun kyseessä on kaksikerroksinen 200 neliön kivitalo, niin painoakin on melkoisesti. Vielä en kuitenkaan jaksa ajatella niin pitkälle. Kunhan nyt tämäkin remppa saadaan kunnialla valmiiksi. Laatat ainakin jo odottelevat pääsyä paikoilleen.

Kun oikein masensi tämä kaaos, niin todellista piristystä sain keskiviikkona, kun varmistui että jännittävä odotus päättyi ihanaan lopputulokseen :)  Siitä täytyy tehdä kuitenkin ihan oma postaus.


Remppaterveisin

1 kommentti:

  1. Voi hyvänen aika. Anteeksi pieni hymyilyni,mutta kirjoitustyylisi laittoi hymyilemään; ja ajattelemaan: ei ne miehet kyllä aina tajua...

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...