Hiomapaperia ja maalia kuluu!

Monesti olen ihaillut tällaisia mausteikkoja, mutta ne ovat olleet kovin kalliita. Joskus sitten onni osuu kohdalle ja tämän huusin aika kohtuuhintaan huutokaupasta. Lasiosat ovat kaikki ehjiä, mutta kolme pientä lasiosaa puuttuu. Puulokerikkokin oli ihan ehjä, mutta missä lienee tämä viime vuotensa viettänyt, kun oli aika likaisessa kunnossa. No ensin pesu ja sitten hionta ja maalia pintaan ja lopputulos on tässä. Nuo puuttuvat lasiosat pitäisi vielä jostain saada. Tänään sattumalta käväisin yhdessä antiikkiliikkeessä ja siellähän niitä oli. Tosin ne kolme osaa maksaisivat yhteensä enemmän kuin koko tämä lokerikko.

Tämän päivän tuunauskohteena on ollut vanha puinen kaappi, hyvin painavaa jämäkkää puuta. Maalipinta oli kulunut ja läikykäs ja tässä se on hiottuna. Aina jos mahdollista irroitan kaikki helat ja saranatkin, koska tykkään jättää ne patinoituneiksi metallipinnoiksi. Toisessa kuvassa on kaikki tästä kaapista irrotetut osat. Osat olivat osittain maalisia ja maalin rapsutus niistä on epätoivoista puuhaa. Jostain luin vinkin, miten maalin saa helposti pois ja päätin kokeilla. Laitoin kaikki osat likoamaan Kodin Putkimies-liuokseen ja hyvin nopeastikin maalit lähtivät, mutta patinapinta jäi, siis toimi loistavasti. Jos tiedät jonkin ekologisemman keinon maalinpoistoon, niin vinkkaa. Valkoiseksi tämäkin kaappi tulee, mutta ihan vielä ei ole valmis.

 Ihanan vauvansängyn huusin huutokaupasta ja siinä on Sofia-vauvan hyvä nukkua, kun yöpyy mummilassa ja voihan siinä ottaa päiväunetkin. Aivan ihanan suloiset kuvat löytyvät tästä päädystä sekä sisä- että ulkopuolelta.

 Peilejä ja peilejä ilmestyy meille lisää. Vanhoissa patinoituneissa peileissä on sitä jotakin, mitä ei uusista löydy.

Lisää peilejä...

Ja vielä lisää... Jossain sisustuslehdessä näin hyvän vinkin, miten peilejä oli taulujen tapaan ryhmitelty seinälle. Ehkäpä meillekin tulee sellainen seinä joskus. Nyt vaan keräilen näitä varastoon, koska, kuten jo viime postauksessa mainitsin, niin muutoksen tuulet puhaltavat enkä näitä enää laita tämän kodin seinälle.

Montakohan vanhaa puulaatikkoa meiltä mahtaa jo löytyä. Aina kuitenkin mahtuu yksi lisää. Tämä onkin oikein kaksikerroksinen malli eli tuo lokerikko tulee laatikon sisälle. Nämä puulaatikot ovat aivan erilaisia, kuin ne tällä hetkellä kaupoissa myytävät. Puu on painavaa ja jämäkkää ja tässäkin on loviliitokset kaikissa kulmissa.

Tämä kuva on äitienpäivältä, kun pikkuinen Sofia oli tervehtimässä isomummiaan, siis minun äitiäni. Sofia on kasvanut hurrrjaa vauhtia ja painaa jo reilusti yli neljä kiloa. Ikääkin on huomenna kaksi kuukautta. Myös linssilude Hugo näyttää päässeen kuvaan.

Kesä on alkanut vähän kalseasti, mutta tästähän voi mennä vaan parempaan suuntaan. Hugo oli perjantaina kastraatioleikkauksessa piilokiveksen vuoksi, joten viileä ilma on meille ihan sopiva. Leikkaus meni hyvin ja haava on siisti, mutta tuossa kaulurissa on ollut totuttelemista. Aluksi Hugo ei voinut syödä, ei juoda eikä nukkua eikä oikeastaan mitään kaulurin kanssa, istui vaan eikä osannut mennä edes makuulle. Ensimmäinen yö menikin melkein valvoessa, kun yritin tehdä kaikki temput, miten koiran saisi makuuasentoon. Vasta aamuyöstä, kun torkahdin, niin Hugo oli kiivennyt viereeni nukkumaan ja nukkui siinä aamuun saakka. Heh, käytti siis tilaisuutta hyväksi, kun ei ole sinne ennen päässyt. Lenkillä kauluria ei käytetä, mutta kotona kyllä, koska en koko ajan ehdi vartioimaan, ettei Hugo pääse nuolemaan haavaa. Syödessä sen sentään otan pois, mutta sen jälkeen heti takaisin. Muutenkin on riehumiset ja toisten koirien kanssa leikit nyt tauolla, kunnes haava paranee.

Ensi viikolle on luvattu lämpenevää, joten sitä odotellessa!

Tervetuloa myös kaikki uudet lukijat, teitä on hurrrjan paljon :)