Arvonnan voittaja ja pallovalot

Pientä kiirettä on ollut viime aikoina, joten arvonnan suoritus hiukan viivästyi. Arpoja kertyi 37kpl ja voittajaksi selviytyi LIISAX. Liisax, lähetätkö yhteystietosi osoitteeseen siirisofia@koti.fimnet.fi

Oikein paljon Onnea !!

 Ja palkinto on tässä! Ihana lasten runokirja, jonka mukana on myös CD, jossa on osa runoista laulettuna. Linkki vielä laulunäytteeseen KLIK. Kuten jo aiemmin mainitsinkin, niin kirjan tekijä on oma tyttäreni ja lauluja on laulamassa myös ihanaiset lastenlapseni.

Sitten ne pallovalot!! Pitihän ne pallovalot saada, kun viime vuonna jo katselin niitä sillä silmällä, mutta jäi kuitenkin ostamatta. Nyt niitä sai Adalmiinan Helmestä, joten sinne kiiruhdin heti, kun Annariina vinkkasi niitten tulleen. Varsinkin valkoiset taisivat loppua parissa päivässä. Ostin valkoisia ja pellavanvärisiä ja tykkään kovasti. Virittelin kuitenkin pallot Honkkarista ostamaani valosarjaan, koska halusin tuollaisen aika lyhyen version, missä on vaan kahdeksan palloa. Helppo oli vaihtaa, metallipallot pois ja uudet tilalle. Palloja ostin kolmekymmentä, joten lisää viritelmiä on tiedossa.

Päivänvalossa ei palloista paljoa valoa tule, mutta ne ovat tosi kätevät yövalot. Luultavasti tämä sarja saa olla tuossa ikkunanpielessä vuoden ympäri.

 

It takes hands to build a house, but only hearts can build a home.

Ihan pakko oli saada ikioma oliivipuu. Saas nähdä, pysyykö hengissä. Lasikuistilla on viileää, joten ainakin toiveita on. Tosin nyt jo puu aika lailla varisteli lehtiään.
Lasikuistin sisustus alkaa hahmottua ja vähän jouluakin on jo nähtävissä. Pitääpä kuvata lisää.

Mukavaa viikkoa ja myös tervetuloa uudet lukijat!!

 Teitä on jo huimat 190.

 

 

Syysmyrsky ja muista ARVONTA

 

 

Tänään myrskyää ja samalla aurinko paistaa. Kuvista ei myrskyä juuri huomaa, mutta hiukan jännitti, kaatuuko meiltä jotain puita. Taannoisessa Tapaninmyrskyssä kaatui useampi iso puu, mutta nyt näyttäisi siltä, että kaikki säästyivät.

 

 Tässä merenlahdessa näkyy harvoin aaltoja, mutta nyt pohjoistuuli saa sentään pienet aallot aikaiseksi.

 Fortum varoitteli sähkökatkoista ja tällä hetkellä on jo 100 000 taloutta ilman sähköä, meillä kuitenkin vielä toimii. Aggregaatti on hankintalistalla, mutta vielä sitä ei ole näkynyt :(

 

Kaislat huojuvat marraskuun tuulessa, mutta talvesta ei juuri ole vielä tietoakaan ja hyvä niin. Kyllä sitä lunta ehtii vielä kolata riittämiin. Tästä voi jo varmaan päätellä, että en ole kovinkaan talvi-ihminen. Syksy on ihan mukava eikä pimeyskään haittaa. Täytyykin alkaa viritellä jouluvaloja tai nykyisinhän niitä kutsutaan kausivaloiksi.

 

 

JA HEI!!

 

Vielä on tämä päivä aikaa osallistua arvontaan KLIK!

 

Syysmyrskyterveisin  

 

Päivän puuhia ja arvontaa

 

 

 

 

Vaikka päivä oli aika hämärä, niin tämä aurinkoinen neiti kyllä valaisee päivän :) Nyt leikitään palloleikkejä.

Onpas hieno pallo!!

 

Tämän herran ilme kertoo kaiken: mulla ei ole ollenkaan hauskaa, kun joudun tässä olemaan hihnassa. Ja miksiköhän?? Jos vapaaksi pääsisin niin kirmaisin heti rannalle kaivamaan kuoppia.

 

 

Älä sure pikku koira, kohta tulee lunta ja sitä saa kaivaa ilman että mummi hermostuu.

 

Ulkoilun jälkeen siirryttiin sisäpuuhiin. Mummi laittoi saparot, mutta eivät ne kauaa pysy, just ja just kuvanoton ajan. Tästä pääsemmekin aasinsillan kautta ARVONTAAN.

Arvontapalkintona on tämä ihana lasten runokirja: Varoitus postinkantajalle (olen matkoilla vähän aikaa). Kirjan tekijä on oma tyttäreni Piritta Porthan ja kuvittajana Kaisa Rekinen.

 

Kirjaan kuuluu lisäksi musiikki-CD, jossa on laulettuna osa kirjan runoista. Piritta on säveltänyt kaikki kappaleet ja hän myös laulaa ne tyttäriensä Emman ja Ronjan kanssa.

 

 

Tytär ja ihanat lapsenlapset esiintymässä Turun Kirjamessuilla. Emma 10vee ja Ronja melkein 8vee.

 

Tästä LINKISTÄ voit kuunnella musiikkinäytteen.

  

 

Sitten arvontasäännöt:

Saat yhden arvan, kun kirjoitat viestin kommenttilaatikkoon. Anonyyminäkin voit osallistua, kunhan laitat jonkin yhteystiedon, pelkkä nimi ei riitä.

 

Toisen arvan saat, jos liityt lukijaksi.

 

Vielä kolmannenkin arvan saat, jos laitat tuon viimeisen kuvan blogiisi arvonnan ajaksi.

 

Kerro vielä kommentissasi, monellako arvalla osallistut.

 

Arvonta päättyy sunnuntaina 17.11. klo 22.00

 

Onnea arvontaan!!

 

 

 

Syksyisiä mietteitä

Heips vaan kaikille!

 

Pitkästä aikaa yritän virittää tätä blogia henkiin. Paljon on tapahtunut sitten viime huhtikuun, mutta intoa bloggaamiseen ei ole oikein löytynyt. Olen kai pohjimmiltani ihminen, jolla pitäisi olla palikat suht järjestyksessä. Kaaosta on kuitenkin riittänyt. Muuttaminen ja entisen talon tyhjentäminen oli melkoinen ponnistus ja vielä kaoottisempaa oli, kun uusi talo ei ollut ihan valmis ja kolme viikkoa piti asustella veljen matkailuautossa sentään omalla pihalla. Juhannukseksi saatiin muuttolupa ja sen jälkeen alkoi  tavaroitten purku. Koko kesä meni vielä rakentaessa ja pihatöissä  ja joka armas aamu oli joku rakentaja jo seitsemän jälkeen pihassa. En kuitenkaan valita, koska nopeasti tämä rakennusprojekti kuitenkin kaikenkaikkiaan meni ja lopputulokseen olen enemmän kuin tyytyväinen.

 Lasiterassin valmistumista odotin koko kesän ja lokakuussa se sitten vasta tuli valmiiksi. Tässä kuvassa on toinen pää pikaisesti kalustettu, kun saatiin vieraita, mutta nyt on jo kalustus muuttunut. Kunhan saan sinne jotain järjestystä, niin yritän kuvata uudelleen. Pakko mainita erityisesti nuo ihanat hortensiat, jotka nyt marraskuussa edelleen kukkivat. Ostin kukat heinäkuussa IKEAsta. Silloin ne olivat vitivalkoiset, mutta ovat vähitellen vaihtaneet väriä. Ihan mahtavat kukat ja yritänkin talvettaa ne tuolla lasikuistilla, kun siellä on sen verran lämmitystä, että ei talvellakaan mene pakkasen puolelle.

 Vähän syksyisempää sisustusta toisella kuistilla ja nyt on lehdet puista pudonneet. Kaksi ihanaa lyhtyä ostin Amalias Hemistä, kun ystävän kanssa käytiin moikkaamassa Terhiä ja tietty samalla tehtiin kivoja ostoksia. Ja jos joku ei tiedä, niin Amalias Hem on aivan ihana pieni sisustuskauppa Korppoossa. Sieltä ei tyhjin käsin pysty koskaan lähtemään.

 

 Aluksi tuntui, ettei sisustamisesta synny yhtään mitään, mutta vähitellen, kun ei pidä kiirettä, niin tavarat alkavat asettua paikoilleen. Tämä hylly on keittiöstä, ja siinäkin on jo ollut monta asetelmaa. Vaikka talomme on uusi, niin se ei ole kuitenkaan moderni, vaan enempi perinteinen puutalo, johon haluaisin puhaltaa vielä enemmän vanhan talon henkeä.

Pysykäähän kuulolla!!

 

Ajattelin nimittäin aika pikaisesti järjestää arvonnan ja palkintokin on mielenkiintoinen, ihan oman bloggauksen aihe. Siitä siis seuraavalla kerralla!!

Kiva sunnuntai

 

Viime sunnuntaina auton nokka osoitti Paimioon ja Adalmiinan Helmeen. Tällä kertaa ei kuitenkaan ollut kyseessä ostosreissu vaan valokuvauskurssi. Tähän voisi sanoa, että jo oli aikakin, kun monta vuotta sitten hankin järjestelmäkameran, mutta edelleen kuvasin automaattiasetuksilla. Kerran aiemmin jo kävin muutaman kerran kansalaisopiston valokuvauskurssia, mutta täytyy todeta, että en oppinut yhtään mitään. Vielä kerran päätin yrittää.....

Meitä oli yhdeksän innokasta oppilasta ja opettajana Createllan Camilla. Nyt siis piti yhdessä päivässä oppia, mitä tarkoittaa aukko ja valotusaika ja herkkyys ja ennenkaikkea, miten ne sovitetaan yhteen. Kamerasta lisäksi löytyi kaikenlaisia nippeleitä ja nappeleita, joiden olemassaoloa en ollut edes tiennyt.

Alkuun kuuntelimme paljon teoriaa, mutta samalla myös harjoittelimme, mistä tuo kaikki löytyy käytännössä sieltä kamerasta, mikä huomattavasti edesauttoi oppimista ja asian hahmottamista. Välipalan jälkeen teimme jokainen harjoituksia kuvaamalla myymälässä. Valaistus oli aika hämärä, mikä toi lisää haastetta kuvaamiseen ja jalusta oli varsin tarpeellinen. Onneksi sellaisen joulupukki toi viime jouluna. Terveiset vaan pukille!! Tosin ihan itse se piti kaupasta hakea, että tuli varmasti oikea.

Tässä kuvasarjassa on muuten samat asetukset, mutta yksi on otettu päivänvalo-, yksi keinovalo- ja yksi loisteputkiasetuksella. Hah, en kyllä muista missä järjestyksessä :)

Sitten teimme kahdessa ryhmässä pienet asetelmat (harjoittelimme myös sommittelua), joita kuvasimme jokainen erikseen.

Sama asetelma ja samat asetukset kuin edellisessä, mutta mitä on tapahtunut??

 

Paljastetaan....

Kurssin vetäjämme viuhahti linssin edestä juuri sopivalla hetkellä. Haamu on siis Camilla :)

 

Päivä meni hurjan nopeasti ja luulenpa että kotiin lähti hyvin tyytyväisiä kurssilaisia.

 

Vielä suuret kiitokset Camillalle ja myös Annarinalle, joka järjesti meille todella inspiroivan kuvausympäristön!!

 

Jatkokurssia odotellessa.......

 

Elämä on näköjään yhtä kurssittelua. Tänään aloitin puutarhasuunnittelukurssin. Mielenkiintoista monellakin tavalla!

 

t. Siirisofia