maanantai 31. elokuuta 2009

Onko vanhoilla kirjoilla arvoa?

Kun olen kolunnut noita kirpputoreja ja huutokauppoja, niin olen huomannut, että vanhat kirjat eivät juurikaan mene kaupaksi. Kirpputorit ovat pullollaan kirjoja, jotka lähtisivät eurolla, mutta juuri kukaan ei osta. Huutokaupoissa kirjoja myydään pahvilaatikoittain, eikä niistäkään makseta montaa euroa enempää, jos ylipäätään kukaan huutaa. Poikkeuksena tietysti jotkin harvinaisuudet. Itsekin olen joskus huutonetissä myynyt muutamia kirjoja, mutta mitään suurta kiinnostusta ne eivät herättäneet, joskin ovat kuitenkin menneet kaupaksi.
Kun näin allaolevat kirjat huutokaupassa, niin tuntui siltä, että jonkun on ne "pelastettava". En luultavasti niitä kuitenkaan koskaan lue, ovat ensinkin aika koukeroista tekstiä ja tekstin sisältö melko raskasta luettavaa. Kuitenkin herää kysymys: Kuka näitä on lukenut 1800-luvulla? Jospa kirjat osaisivat kertoa vaiheistaan. Ne ovat käyneet monet sodat ja nähneet monta sukupolvea ja viettäneet aikaansa monessa kirjahyllyssä. Nyt ne ovat minun hyllylläni.
Nämä kaikki kolme kirjaa on 1800-luvulta. Sielun Aarre-kirjan omistuskirjoituksena on Lea Virtanen, joten varmaan ainakin hän on tätä lukenut. Pieni Katekismus on 116 vuotta vanha ja omistuskirjoituksen on kirjoittanut Elna. Virsi- ja evankeliumikirja on vielä vanhempi, 126 vuotta. Mielestäni nämä ovat arvokkaita kirjoja, koska ovat vanhempia kuin kukaan meistä. Mutta mitä ne maksoivat? Rahallista arvoa niillä ei näytä olevan, koska ostin ne kaikki yhteensä muutamalla eurolla.
Tämä Virsi- ja Evankeliumikirja on näistä kaikkein vanhin, 130 vuotta, ja sen etusivulle on tehty hiukan sukuselvitystäkin. Tämä kirja lähti matkaani 8 eurolla.
Niin, vaikka juuri kirjoitin, että tuskin näitä kirjoja luen, niin ryhdyin kuitenkin tässä kirjoitellessani yhtä lukemaan. Tuossa ylimmäisen kuvan Virsi- ja Evankeliumikirjassa oli ihan alussa kerrottu tapahtumia eri vuosilta alkaen ajanlaskumme alusta vuoteen 1879. Esim. v. 1860 huhtikuun neljäntenä määrättiin Suomen oma rahalaji, markka ja penni ja samana vuonna avattiin kuuromykkien koulu Turussa, kun taas vuoden 1877 talvi oli tavattoman runsasluminen. No, jatkan lukemista...

5 kommenttia:

  1. Heissan, ompas tämä tosiaan sattumaa että olemme tuumailleet tänään kirjojen parissa :)
    Ihan samaa olen ihmetellyt, että miten "arvottomina" vanhoja kirjoja pidetään. Omistani olen maksanut 5€, toisaalta tulee mieleen että jos kirjoista tulisi taas trendi/muoti niin hinnat nousisivat. Niinhän on monelle muulle tuotteelle kuitenkin käynyt.
    Mielenkiintoisia lukuhetkiä sinulle :))

    VastaaPoista
  2. Heissan, poikkesin vasta vierailulle blogiisi ja enhän olekaan täällä aikaisemmin poikennut.... mukavaa löytää!

    Vanhojen kirjojen arvostusta ei tosiaankaan ole jos katsotaan mihin hintaan niitä myydään... no, itse olen aivan myyty niistäkin niinkuin monesta muustakin vanhasta tavarasta.
    Terkuin Jaana

    VastaaPoista
  3. Minusta vanhat kirjat ovat ihan kauniita sellaisenaan, vanhat fontit ja kellastuneet paperit sykähdyttävät minua. Ja sisustuksessa oiva lisä.

    Viehättäviä opuksia Sinä olet löytänyt!

    VastaaPoista
  4. Onpa kauniita esineitä täällä uudessa blogissasi. Mitä enemmän näitä valkoisia sisustuksia näkee, sitä enemmän alkaa sellaisista tykätä. Upea löyty nuo vanhat kirjat.

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...