Peilejä ja peilejä ilmestyy meille lisää. Vanhoissa patinoituneissa peileissä on sitä jotakin, mitä ei uusista löydy.
Lisää peilejä...
Ja vielä lisää... Jossain sisustuslehdessä näin hyvän vinkin, miten peilejä oli taulujen tapaan ryhmitelty seinälle. Ehkäpä meillekin tulee sellainen seinä joskus. Nyt vaan keräilen näitä varastoon, koska, kuten jo viime postauksessa mainitsin, niin muutoksen tuulet puhaltavat enkä näitä enää laita tämän kodin seinälle.
Montakohan vanhaa puulaatikkoa meiltä mahtaa jo löytyä. Aina kuitenkin mahtuu yksi lisää. Tämä onkin oikein kaksikerroksinen malli eli tuo lokerikko tulee laatikon sisälle. Nämä puulaatikot ovat aivan erilaisia, kuin ne tällä hetkellä kaupoissa myytävät. Puu on painavaa ja jämäkkää ja tässäkin on loviliitokset kaikissa kulmissa.
Kesä on alkanut vähän kalseasti, mutta tästähän voi mennä vaan parempaan suuntaan. Hugo oli perjantaina kastraatioleikkauksessa piilokiveksen vuoksi, joten viileä ilma on meille ihan sopiva. Leikkaus meni hyvin ja haava on siisti, mutta tuossa kaulurissa on ollut totuttelemista. Aluksi Hugo ei voinut syödä, ei juoda eikä nukkua eikä oikeastaan mitään kaulurin kanssa, istui vaan eikä osannut mennä edes makuulle. Ensimmäinen yö menikin melkein valvoessa, kun yritin tehdä kaikki temput, miten koiran saisi makuuasentoon. Vasta aamuyöstä, kun torkahdin, niin Hugo oli kiivennyt viereeni nukkumaan ja nukkui siinä aamuun saakka. Heh, käytti siis tilaisuutta hyväksi, kun ei ole sinne ennen päässyt. Lenkillä kauluria ei käytetä, mutta kotona kyllä, koska en koko ajan ehdi vartioimaan, ettei Hugo pääse nuolemaan haavaa. Syödessä sen sentään otan pois, mutta sen jälkeen heti takaisin. Muutenkin on riehumiset ja toisten koirien kanssa leikit nyt tauolla, kunnes haava paranee.
Ensi viikolle on luvattu lämpenevää, joten sitä odotellessa!
Tervetuloa myös kaikki uudet lukijat, teitä on hurrrjan paljon :)



