keskiviikko 21. heinäkuuta 2010

Täyspuinen vanha vetolaatikko sai uuden elämän keittiön pöydän hyllykkönä. Näitä laatikoita ostin useamman, mutta muut ovat vielä autotallissa odottamassa käsittelyä. Huutokaupasta nämäkin ostin. Meklari oli lastannut laatikoihin vanhoja opettaja-lehtiä ja hän siis myi niitä lehtiä, ei laatikoita. Laatikot tulisivat kaupanpäällisiksi. Kyselinkin häneltä, josko hän myisi ne laatikot erikseen ja hämmästynyt ilme kasvoillaan hän kysyi, mitä ihmettä minä niillä tekisin, vanhoilla romuilla laatikoilla. Toisen romu on toisen aarre, joten sain ostaa tai siis huutaa laatikot ilman niitä lehtiä. Hinnaksi tuli noin euron kappale. Ja ne lehdet jäivätkin kokonaan myymättä, kukaan ei halunnut.
Lasipurkitkin ovat vanhoja ja olen yrittänyt löytää noita, missä on metallinen kannensulkija tallella. Tietääkö teistä joku, milloin tällaisia purkkeja on käytetty? Omasta lapsuudesta en niitä muista.

Uusi läppäripöytäni on peräisin samalta meklarilta, mutta tällä kertaa ostettu hänen antiikkikaupastaan. Pöytä taitaa olla hyvin vanha ja siitä oli vanhat maalit poistettu, oli siis ihan puhdas puupintainen. Nyt varmaan kaikki entisöijät nostelevat kulmakarvojaan tuohtuneina, kun sen maalasin uudelleen. Itselleni ja omaksi iloksi näitä teen, joten kauhistelkoon rauhassa. Varsinkin huutokaupoissa usein kuulen monien jupisevan, miten mikäkin huonekalu tai tavara on pilattu maalaamalla, puhumattakaan, että vielä valkoiseksi. Juuri tuo kyseinen meklari hakee paljon tavaraa Ruotsista ja hän kertoikin koko huutokauppayleisölle, miten Ruotsissa kaikki vaan maalataan valkoiseksi ja milloinkahan tuo tyyli rantautuu Suomeenkin. Heh, ehkä hän on jo vähän jälkijunassa ;)

13 kommenttia:

  1. Kivoja ja käytännöllisiä aarteita, sinulla löytämisen taito hyppysissä. Läppäripöytäsi muistuttaa koulun pulpettia, kaunis!

    VastaaPoista
  2. Kylläpäs olet hyvät laatikkokaupat tehnyt,kun sait ne ostettua ja vielä noin edulliseen hintaan.

    VastaaPoista
  3. Hyvännäköinen pöytä. Laatikot oli hieno löytö.

    VastaaPoista
  4. Klaara kiittää ja kumartaa saamistaan neuvoista edellisen postauksen yhteydessä.
    Kylläpä taas olet jaksanut olla ahkerana! Onneksi kaikki eivät tajua "romuista" mitään, niin me tuunaajat saadaan niitä edullisesti.
    Noita lasipurkkeja olen itsekin ostanut kirppareilta, mutta alkuperästä ei minullakaan ole tietoa. Itsekin olen miettinyt niiden vuosilukua, koska en ole vanhemmilla sukulaisillanikaan näitä nähnyt.
    Kauniita kuvia täällä taas.

    Klaara

    VastaaPoista
  5. Kivat laatikot, kaikki eivät ymmärrä hyvän päälle.

    Muutenkin kivat sivut sinulla täällä :)

    VastaaPoista
  6. Hyviä löytöjä Sinulla taas!
    Tuollaisissa lasipurkeissa umpioitiin, eli säilöttiin keittämällä. Aikoinaan äidinäitini umpioi paljonkin.

    VastaaPoista
  7. Upeita löytöjä! Mahtavia nuo laatikot.

    Minullakin on noita lasipurkkeja 4 kpl. 2 on Riihimäen lasin (1910-1990), 1 Kumelan lasitehtaan (1937-1985) ja 1 ilmeisesti ruotsalainen.

    Katselin aikaisempia postauksiasi. Olet ollut ahkerana ja postaukset ovat ideoita täynnä.

    Aurinkoisia kesäpäiviä sinulle!

    VastaaPoista
  8. Hienoja löytöjä nuo laatikot. Etpä paljoa joutunut niistä maksamaan.

    Minulla on myös noita Riihimäen kannellisia umpiotölkkejä. Ovat kivoja, varsinkin, kun sinulla on mukava kokoelma erikokoisia.

    VastaaPoista
  9. Ihan hieno on tämä ja kaikki muukin. Aikaisemmassa postauksessa ollut Pariisi-aiheinen pikkutaulu mmumille (juuri noin kirjoitettuna, jos oikein näin) hellyytti ja vei sydämeni!

    VastaaPoista
  10. Oi, miten hieno putkkikokoelma! En tiedä, mutta eiköhän nuo ole säilöntäpurkkeja, kuten "rex" purkitkin?
    Mistä ihmeen askartelukaupasta olet tuon torson (mallinuken) ostanut? Aivan mahtava!

    Kiitos taas inspiraatiosta!

    -Pia-

    VastaaPoista
  11. Tuosta maalaamisesta vielä.
    Omistan muutaman ranskalaista sisustusta käsittelevän kirjan ja kyllä siellä vaan maalataan vanhoja huonekaluja.
    Siellä vaan harvoin maalataan ihan vitivalkoiseksi. Murrettuja sävyjä enemmänkin.

    Maalataan jos siltä tuntuu. Kuuluu ranskalaisuuteen - kuten sinäkin ja minäkin siitä tykätään :)

    VastaaPoista
  12. Kiitos taas mukavista kommenteista!!
    Pia: Torso on ostettu Presentosta Turusta siis, kuten varmaan tiedät.
    Ainosofia: Mulla taitaa ollakin samat kirjat. Enkä koskaan maalaa vitivalkoiseksi, vaan vähän murretulla värillä.

    VastaaPoista
  13. Vau! Minullakin on kaapillinen noita purkkeja, mutta nyt näen ensimmäistä kertaa, että niissä onkin tuollaiset sulkijat. Olenkin monesti ihmetellyt, miksi ne syvennykset kyljissä on....
    Ihania, kauniita esineitä kodissasi :)

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...